Suurlähetystö käsittelee viisumivelvollisten maiden (viisumitarve Schengen-alueelle ja Suomen hyväksymät matkustusasiakirjat) kansalaisten viisumihakemuksia.
Hakijalle voidaan myöntää Schengenin yhtenäinen viisumi, mikäli seuraavat Schengenin yleissopimuksen mukaiset maahantuloedellytykset täyttyvät:
Hakijalla tulee olla lisäksi matkan ajan Schengen-jäsenvaltioiden alueella voimassaoleva matkustajavakuutus, jonka tulee kattaa sairaus- ja kotiutuskustannukset vähintään 30 000 euroon saakka.
Viisumihakemuslomakkeeseen tulee liittää yksi värillinen valokuva. Viisuminkäsittelymaksu peritään hakemusta jätettäessä (ks hinnasto). Mikäli suurlähetystö tekee hakemukseen kielteisen päätöksen, käsittelymaksua ei palauteta hakijalle. Viisumihakemuksen käsittely kestää 1-10 työpäivää.
Lisätietoja viisumeista Suomen suurlähetystöstä.
EU- ja ETA-kansalaiset voivat oleskella Unkarissa 90 vuorokautta voimassaolevalla matkustusasiakirjalla ilman erityistä lupaa. Suomen kansalaisen tulee hakea siis oleskelulupaa, mikäli hänen oleskelunsa Unkarissa ylittää 90 vuorokautta. Oleskelulupaa tulee hakea henkilökohtaisesti asuinpaikan mukaisesti Unkarin sisäasiainministeriön ulkomaalaisviraston (Belügyminisztérium Bevándorlási és Állampolgársági Hivatal - BAH / Ministry of the Interior Office of Immigration and Nationality) asiakaspalvelu- tai aluetoimistosta viimeistään 15 vuorokautta ennen laillisen oleskelun päättymistä.
Lisätietoja Unkarin oleskelulupamääräyksistä saa sisäasiainministeriön ulkomaalaisvirastosta tai Unkarin Helsingin suurlähetystöstä:
EU- ja ETA-kansalaiset saa vastaavasti oleskella Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan enintään kolme kuukautta. Työnhakijana oleva unionin kansalainen saa oleskella tämän jälkeenkin Suomessa kohtuullisen ajan, jos hän edelleenkin hakee työtä ja jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä. (Suomen UlkL 158 §)
Unkarin kansalaiset eivät tarvitse oleskelu- tai työlupaa Suomeen eli heidän ei tarvitse hakea lupaa etukäteen Suomen ulkomailla sijaitsevasta edustustosta. Mikäli henkilö aikoo jäädä maahan 3 kuukauden jälkeen, hän on velvollinen rekisteröitymään asuinpaikkakuntansa paikallispoliisissa. Oleskelun voi rekisteröidä samoilla perusteilla kuin aiemminkin eli oleskeluluvan hakeminen opiskelun, työnteon tai perhesiteen perusteella.
Suomi on luopunut 1.5.2006 lukien Euroopan unionin uusia jäsenmaita koskevista työvoiman liikkuvuuden siirtymäajoista. Tsekin, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Unkarin, Slovenian ja Slovakian työntekijöiden työlupia koskevat rajoitukset päättyvät. EU:n uusista jäsenmaista Kyprokseen, Maltaan, Bulgariaan ja Romaniaan ei ole sovellettu siirtymäaikoja.
Eduskunnan käsittelyssä on rekisteröitymisvelvoite uusien EU-maiden työntekijöille. Rekisteröitymisen tarkoituksena on parantaa Suomen ja muiden unionin jäsenmaiden välillä liikkuvan työvoiman tilastointia ja seurantaa.
Rekisteröitymisvelvollisuus ei rajoita työvoiman liikkuvuutta eikä koske lyhyitä työsuhteita. Ilmoittautuminen ei ole työnteon aloittamisen edellytys. Rekisteröitymisen laiminlyöntiä ei myöskään ehdoteta rangaistavaksi teoksi. Lain on tarkoitus olla voimassa määräaikaisesti kolme vuotta. Laki tulee voimaan aikaisintaan kesäkuussa 2006.
Lisätietoja työministeriön kotisivulta sekä Maahanmuuttoviraston kotisivuilta.
Unkarissa asuvat kolmannen maan kansalaiset hakevat edustustosta oleskelulupaa tai viisumia kuten aikaisemminkin. Ulkomaalainen, joka ei ole EU-kansalainen tarvitsee Suomeen edelleenkin oleskeluluvan, mikäli kyse on oleskelusta Suomessa opiskelun, työnteon tai perhesiteen perusteella. Työntekoa varten tulee hakea työntekijän oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupaa haettaessa tulee hakijan liittää oleskelulupahakemukseensa joko hakemus työvoimatoimistolle työvoimatoimiston hyväksymistä varten tai mikäli työnantaja on jo tämän hyväksynnän saanut (on suositeltavaa, että työnantaja tekisi tämän jo etukäteen), liitetään oleskelulupahakemukseen tämä hyväksyntä. Tämän jälkeen hakemukset lähetetään käsiteltäväksi Suomeen ulkomaalaisvirastolle, josta päätöksen tultua hakija voi noutaa lupatarran passiinsa edustustosta.
Ulkomaalaislaissa on määritelty työt, jolloin oleskelulupaa ei tarvita ja milloin työtä voidaan tehdä viisumilla. Lisätietoja asiasta saa Suomen työministeriön kotisivulta. Ensimmäinen oleskelulupahakemus jätetään pääsääntöisesti hakijan kotimaan Suomen edustustoon. Mikäli oleskelulupaa haetaan perhesiteen perusteella ja Suomessa asuva henkilö on Suomen kansalainen, voi henkilö itse tai hänen puolisonsa jättää hakemuksen myös Suomeen poliisilaitokselle. Työntekijän oleskelulupahakemuksen voi työntekijän puolesta jättää myös työnantaja joko työvoimatoimistoon, poliisilaitokselle tai työntekijän kotimaassa sijaitsevaan Suomen edustustoon.
Mikäli hakijan Suomessa asuva perheenjäsen on EU:n kansalainen, mutta ei Suomen kansalainen, saa hakija Suomessa poliisilaitokselta EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelulupakortin eikä hänen tarvitse anoa oleskelulupaa.
Mikäli ulkomaalaisen Suomessa asuva perheenjäsen ei ole Suomen eikä minkään muunkaan EU-maan kansalainen, on hakijan jätettävä oleskelulupahakemuksensa kotimaansa Suomen edustustoon. Hakemus lähetetään edelleen Suomeen Ulkomaalaisvirastoon, joka tekee asiassa päätöksen. Tieto päätöksestä toimitetaan edustustoon, joka myönteisessä tapauksessa kiinnittää oleskelulupatarran hakijan passiin. Suomessa asuva perheenjäsen voi jättää hakemuksen myös paikallispoliisille. Paikallispoliisi välittää hakemuksen Ulkomaalaisvirastolle päätöstä varten. Ulkomaalaisvirasto lähettää päätöksen Suomen edustustoon siinä maassa, jossa hakija asuu. Myönteisessä tapauksessa lupa on haettavissa edustustosta.
Lisätietoja ulkomaalaisen työntekoon liittyvistä määräyksistä löytyy työministeriön kotisivulta ja oleskeluun liittyvistä määräyksistä Maahanmuuttoviraston kotisivuilta. Näiltä kotisivuilta löytyvät myös tarvittavat hakulomakkeet.
Päivitetty 23.2.2008
