Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Historia_Hu - Suomen suurlähetystö, Budapest : Suurlähetystö : Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Historia

Diplomaattisuhteiden solmimisen alkuvaiheet

Onni TalasSuurlähettiläs Onni Talas vihittiin Budapestissä avioliittoon laulajatar Lemmikki Raivion kanssa

Suomi tunnusti Unkarin syyskuun 10. päivänä vuonna 1920. Ensimmäinen lähettiläs K.G. Idman nimitettiin kuitenkin vasta vuonna 1922. Hänen asemapaikkansa oli alkuvuosina Kööpenhamina, josta hän sivuakkreditointina hoiti myös Unkarin asioita. Vuonna 1927 Idmanin tilalle lähettilääksi Kööpenhaminaan ja Budapestiin nimitettiin unkaria erinomaisesti puhunut suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori E.N. Setälä, jolla oli tieteellisen toimintansa ansiosta erinomaiset suhteet Unkariin jo ennen nimitystään. E.N. Setälän seuraajan, itsenäisyyssenaattori Onni Talaan aikana Budapestiin päätettiin perustaa suurlähetystö vuoden 1933 lopulla.

Vanha huvilaVanha huvila sijaitsi nykyisen lähetystörakennuksen paikalla

Aluksi Hotelli Gellértissä asuttuaan lähettiläs Talas muutti maaliskuussa 1934 Budapestin XI kaupunginosassa, Kelenhegyi út 20:ssa sijaitsevaan, kreivi Wenckheimin perillisiltä vuokrattuun huvilaan. Tammikuussa 1939 Suomen valtio osti rakennuksen 490.000 euroa vastaavalla summalla. Muistelmissaan suurlähettiläs Talas kirjoitti: "... voin sanoa, että tuskin Suomella on ollut toista niin kaunista lähetystöä kuin oli tämä Gellért-vuoren huvila komeine halleineen, portaikkoineen ja palatsimaisine salonkeineen."

Unkarilaisten sympatian osoitukset sotavuosina

Suomen talvisodan vuosina lähetystöön tulvi sympatian osoituksia ja avustuksia. Alkuvuodesta 1940 Unkarissa järjestettiin yli sata juhlatilaisuutta Suomen asian puolesta, ja lähetystöön alkoi myös ilmoittautua vapaaehtoisia. Vaikean ja pitkän välimatkan jälkeen Suomeen saapui lopulta 341 unkarilaista vapaaehtoista, mutta Suomen solmittua erillissopimuksen he eivät loppujen lopuksi ehtineet rintamalle. .

lähetystörakennuksen rauniotSodan tuhot Gellért-vuorella olivat valtaisat, myös lähetystörakennus paloi sisältä täysin

Unkarin jouduttua mukaan sotaan Budapestin pommitukset kiihtyivät huhtikuun alussa 1944. Välirauhansopimuksen 5. artiklan mukaisesti Suomi sitoutui katkaisemaan kaikki suhteensa Saksan vasallivaltioihin, ja tämän perusteella diplomaattiset ja konsulaariset suhteet Unkariin katkaistiin 20.9.1944. Suurlähettiläs Aarne Wuorimaa perheineen poistui maasta junalla Wieniin illalla 14. lokakuuta, jolloin venäläiset olivat enää vain 50 kilometrin päässä kaupungista.

Lähetystörakennus vallattiin ja ryöstettiin, ja myöhemmin Budapestiä piirittäneet neuvostojoukot saivat tiedon saksalaisten oleskelusta lähetystörakennuksessa ja he kohdistivat siihen ankaran tulituksen. Tammikuun lopussa neuvostojoukot valtasivat lähetystön ja ryöstivät loput vielä jäljelle jääneestä irtaimistosta. Eniten rakennusta vaurioitti kuitenkin aivan taisteluiden loppuvaiheessa siihen osunut palopommi, joka poltti sen sisustan täysin: vain rakennuksen seinät jäivät pystyyn.

Suhteiden uudelleensolmiminen

Székács-kadun virka-asuntoSzékács-kadun virka-asunto on varmasti tuttu monille Suomen ystäville

Sodan jälkeen diplomaattisuhteet solmittiin uudelleen 3.10.1949, minkä jälkeen suhteiden normalisoituminen saattoi alkaa. Kesäkuussa 1959 maiden välillä allekirjoitettiin kulttuurisopimus, jossa määriteltiin tarkasti kulttuuriyhteistyön suuntaviivat. Uudelleen Hotelli Gellértin tiloissa toimineelle lähetystölle hankittiin vuokratilat kaupungin XII kaupunginosassa sijaitsevasta Székács utca 29:stä.

Unkarin valtio tarjoutui ostamaan vanhan huonokuntoisen lähetystökiinteistön, mutta tähän suomalaisosapuoli ei suostunut. Vuonna 1964 maiden välisten suhteiden vilkastuttua ahtaaksi käyneen lähetystön kanslia muutti keskikaupunkiin, VI kaupunginosaan Báthori utca 24:ään. Myöhemmin syksyllä 1972 kanslia muutti XII kaupunginosaan, Vérhalom utca 12-16:ssa sijaitsevaan vuokrakiinteistöön.

Uudisrakennuksen suunnittelu

Gellért-kukkulan rauniokiinteistön kohtalo oli pitkään avoinna. Vuonna 1968 tontin ja rakennuksen kunnosta tehtiin perusteellinen selvitys. Selvityksen mukaan rauniotaloa ei sen huonon kunnon takia enää kannattanut korjata. Paikalle ryhdyttiinkin suunnittelemaan uudisrakennusta. Suomen valtiolle tarjoutui pitkällisten neuvotteluiden jälkeen mahdollisuus ostaa 1500 neliömetriä lisämaata Kelenhegyi út 18:sta olevasta tontista. Marraskuussa 1988 valmistui lopulta uusi lähetystörakennus arkkitehti Ilmo Valjakan suunnitelmien pohjalta. Virallisesti rakennuksen vihki käyttöön ulkoministeri Pertti Paasio 14.4.1989.

pdfSuurlähetystön juhlahistoriikki (PDF, 46 sivua, 1223 kB)

pdfVeljeskansan keskuudessa - Suomen Unkarin-edustustotoiminnan historiikki (PDF, 115 sivua, 4000 kB)

Suomen edustustopäälliköt Unkarissa

Karl Gustaf Idman, lähettiläs (Kööpenhamina) 1922-1927
Emil Nestor Setälä, lähettiläs (Kööpenhamina) 1927-1930
Onni Talas, lähettiläs (Kööpenhamina) 1930-1934
Onni Talas, lähettiläs 1934-1940
Aarne Wuorimaa, lähettiläs 1940-1944
Uno Salomon Koistinen, asiainhoitaja 1950-1951
Lauri Hjelt, asiainhoitaja 1951-1957
Toivo Heikkilä, asiainhoitaja 1957-1960, suurlähettiläs 1960-1963
Reino Palas, suurlähettiläs 1963-1965
Olavi Raustila, suurlähettiläs 1965-1969
Martti Ingman, suurlähettiläs 1969-1973
Paul Jyrkänkallio, suurlähettiläs 1973-1977
Kaarlo Yrjö-Koskinen, suurlähettiläs 1977-1979
Osmo Väinölä, suurlähettiläs 1979-1985
Arto Mansala, suurlähettiläs 1985-1989
Risto Hyvärinen, suurlähettiläs 1989-1992
Pertti Torstila, suurlähettiläs 1992-1996
Jaakko Kaurinkoski, suurlähettiläs 1996-1998
Hannu Halinen, suurlähettiläs 1998-2002
Pekka Kujasalo, suurlähettiläs 2002-2007
Jari Vilén, suurlähettiläs 2007-2012
Pasi Tuominen, suurlähettiläs 2012-2015
Petri Tuomi-Nikula, suurlähettiläs 2016-2018
Markku Virri, suurlähettiläs 2018-

Unkarin edustustopäälliköt Suomessa

Georges Barcza de Nagyalásony, asiainhoitaja (Kööpenhamina/Tukholma) 1920-1921
Gyula Bornemisza de Kászon, lähettiläs (Tukholma) 1921-1923
Michel Jungerth, asiainhoitaja (Tallinna) 1923-1933
Alexander Kiss de Nemesker, asiainhoitaja 1933-1934, lähettiläs 1934-1937
Béla de Török, lähettiläs 1937-1939
Louis Villáni, lähettiläs 1939-1940
Louis Kuhl de Borsóshát, lähettiläs 1940-1941
Georges Szabó de Szentmiklós, lähettiläs 1941-1944
Ferenc Marosy, lähettiläs 1944
Gyula Szekfű, lähettiläs 1948
Erik Molnár, lähettiläs 1949
Ferenc Münnich, lähettiläs 1949-1950
Ferenc Dömötör, lähettiläs 1951-1954
József Szipka, lähettiläs 1954-1963
Sándor Kurtán, suurlähettiläs 1963-1968
Rudolf Rónai, suurlähettiläs 1968-1976
Tivadar Matusek, suurlähettiläs 1976-1983
Frigyes Puja, suurlähettiläs 1983-1986
Arpád Hargita, suurlähettiläs 1986-1990
Béla Jávorszky, suurlähettiläs 1990-1994
György Krausz, suurlähettiläs 1994-1998
József Víg, suurlähettiläs 1999-2003
Gábor Zupkó, suurlähettiläs 2003-2006
András Hajdú, suurlähettiläs 2006-2010
Kristóf Forrai, suurlähettiläs 2010-2016
Vince Szalay-Bobrovniczky, suurlähettiläs 2016-2018
György Urkuti, suurlähettiläs 2018-

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 3.12.2018


© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot