Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Budapest: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 12.12.2018

Slovenia tavoittelee kiertotalouden alueelliseksi suunnannäyttäjäksi

Slovenian tavoitteena on nousta kiertotalouden suurvallaksi Keski- ja Itä-Euroopassa. Slovenia 2030 -kehityssuunnitelma mainitsee vähäpäästöisen kiertotalouden yhdeksi maan kehityksen prioriteeteista.

Tänä vuonna julkaistu Slovenian kiertotalouden tiekartta antaa yksityiskohtaisemman kuvan toimista ja sektoreista, joilla kiertotaloutta erityisesti tuetaan. Ruokajärjestelmä, metsään perustuvat arvoketjut, valmistava teollisuus ja liikenne ovat sektoreita, joille kiertotaloudella toivotaan olevan eniten annettavaa juuri Sloveniassa.

Kuluvana vuonna 2018 on Sloveniassa nähty merkittäviä askelia kiertotalouden saralla. Kansainvälisiä konferensseja pidettiin niin kiertotaloudesta matkailusektorilla (toukokuu 2018), kiertotaloudesta laajempana ilmiönä (toukokuu 2018) ja kiertotalouden teknologioista ja liiketoimintamalleista (2018). Toukokuun Circular Change -konferenssin yhteydessä esiteltiin myös Slovenian kiertotalouden tiekartta, joka on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma siirtymässä lineaarisesta, "perinteisestä" taloudesta kohti kestävämpää kiertotaloutta. Vastaavia tiekarttoja on aiemmin tehty muutamissa muissa kiertotalouden edelläkävijämaissa, ensimmäisenä Sitra Suomessa syksyllä 2016.

Slovenian ympäristöministeriön laatima tiekartta antaa yksityiskohtaisen suunnitelman ja tavoitteet, joita kohti maan tulisi suunnata. Julkistuksen yhteydessä silloinen pääministeri Miro Cerar totesi tiekartan ohjaavan Slovenian muutosta vihreäksi kiertotaloudeksi systemaattisesti. Maan tavoitteena on olla kiertotalouden keskieurooppalainen tiennäyttäjä.

Tavoitteena merkittäviä tuloksia vuoteen 2030 mennessä

Kiertotalous saa selkänojaa Slovenian hallituksen vuonna 2017 tekemästä "Slovenia 2030" -kehityssuunnitelmasta. Se sisältää 12 kehityskohdetta, joista yksi on nimetty "vähäpäästöiseksi kiertotaloudeksi". Tavoitteena on katkaista taloudellisen kehityksen ja uusiutumattomien resurssien kulutuksen välinen korrelaatio. Tämä vaatii perusteellisia muutoksia tuotantoketjuihin ja kuluttamisen tapoihin.

Energiasektori on keskeisessä roolissa kiertotalouden suunnitelmassa. Panostukset energiatehokkuuteen (EE) ja uusiutuviin energianlähteisiin (RES) ohjaavat energiasektoria kohti kestävämpää kehitystä. Tarkempina kehityskohteina mainitaan mm. uudet energian varastointimenetelmät ja älykkään sähköverkon rakentaminen digitalisaatiota hyödyntämällä.

Photo by Jeremy Cooper on Unsplash
Slovenia

Myös Slovenian liikenne- ja kuljetussektoria halutaan uudistaa, sillä se tuottaa suuren osan maan kasvihuonepäästöistä. Innovaatioita toivotaan liikkumisen modernisointiin, julkisen liikenteen kehittämiseen ja tavaraliikenteen optimointiin. Tavoitteena on myös poistaa lainsäädännöstä ja yhteiskunnasta esteet, jotka hidastavat vähäpäästöisempään yhteiskuntaan siirtymistä.

Slovenia on jo nyt ajanut kiertotalousaloitteita EU:ssa eteenpäin yhdessä Suomen, Hollannin ja Luxemburgin kanssa ja pyrkii päättäväisesti pääsemään näiden kiertotalouden pioneerien joukkoon. Kiertotaloudessa onkin liiketoimintamahdollisuuksia. Slovenian asemoituessa keskisen Euroopan kiertotalouspioneeriksi, avaa se kiinnostuksen lisääntyessä ovet myös muualle Keski-Eurooppaan – maihin, joissa kiertotalous ei ole vielä saavuttanut suurempaa suosiota.

Slovenian kiertotalouden tiekartta

Slovenian kiertotalouden tiekartta tunnistaa painopistealueet, joista kiertotalouden läpimurto halutaan aloittaa: ruokajärjestelmä, valmistava teollisuus, liikenne ja metsään perustuvat arvoketjut.

Ruuan arvoketjuun liittyvät kaikki tuotannon vaiheet pellolta kuluttajalle ja jätteeksi. Esimerkeiksi lupaavista alueista mainitaan ruokahävikin vähentäminen, ekologinen ja kestävä maatalous, veden ja maaperän laadun suojeleminen ja ennallistaminen sekä biopohjainen talous.

Metsään perustuvat arvoketjut sisältävät metsän (60 % Slovenian pinta-alasta) hyödyntämisen resurssitehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tiekarttaa varten tehtyjen haastatteluiden mukaan puuhun liittyvien arvoketjujen potentiaalia ei ole vielä täysin tunnistettu. Puutavaraa käytetään nykyään matalasti jalostettuna vientituotteena, kun todellinen arvonlisä piilee korkeammassa jalostusasteessa. Puurakentamisen tukeminen, puupohjaisten polttoaineiden järkevä käyttö, uusien puupohjaisten materiaalien kehittäminen ja biomassasta tuotetut kemikaalit ovat käytännön esimerkkejä kiertotalouden mahdollisuuksista tällä sektorilla.

Valmistava teollisuus on Slovenian vientipainotteisin sektori, mutta sen raaka-aineet tulevat enimmäkseen ulkomailta. Sektorin kuormittavuus ympäristölle on merkittävä, sillä se kuluttaa vettä, energiaa sekä raaka-aineita tuottaen samalla merkittävän määrän jätettä. Tällä alalla kiertotaloudella voidaan saada hyvin paljon näkyviä tuloksia, jotka ovat myös taloudellisesti kannattavia. Raportti toteaakin kiertotalouden olevan avainasemassa kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisessä.

Merkittävä painopiste Slovenialle on muovin vähentäminen, jossa hallinto on indikoinut haluavansa tehdä enemmän kuin mihin EU-maat ovat yhdessä sitoutuneet. Kertakäyttöisten muovituotteiden ja kevyiden muovipussien radikaali vähentäminen ja korvaaminen ympäristöystävällisemmillä tuotteilla on Slovenian ympäristöministeriön julkilausuttu tavoite. Raportissa suositellaan, että kiertotalous tulisi ottaa huomioon koko tuotantoketjussa siten, että eri toimijat tekevät koordinoitua yhteistyötä materiaalivirtojen optimoimiseksi. Myös sekundaaristen materiaalivirtojen käyttö (esim. kierrättämällä tuotannossa syntyneitä hukkamateriaaleja) ja siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin ovat osa siirtymistä kiertotalouteen.

Liikenteellä tarkoitetaan ihmisten ja tavaroiden liikuttelua paikasta toiseen. Kiertotalouden tiekartassa pääpaino on ihmisten liikuttelulla sekä yksityisillä että julkisilla kulkuvälineillä. Polkupyöräilyä on tuettu voimakkaasti etenkin pääkaupunki Ljubljanassa jo pitkään mm. kattavalla ja edullisella kaupunkipyöräverkostolla ja hyväkuntoisilla pyöräteillä. Lyhyellä aikavälillä lisäpanostukset polkupyöräilyyn, vähäpäästöisempään ja kattavampaan julkisten kulkuvälineiden verkostoon, biopolttoaineisiin ja autojen jakamiseen (car-sharing) ovat lupaavia alueita kiertotalouden näkökulmasta. Pidemmällä tähtäimellä siirtyminen sähköautoihin, sähköautojen jakamispalveluihin ja liikkumiseen palveluna (MaaS, Mobility as a Service) päästään liikenteen osalta kiertotalouden tavoitteisiin.

Konkreettiset toimenpiteet kiertotalouden tukemiseksi

Slovenian kiertotalouden tiekartta jakautuu kolmeen sektoriin: kiertotalouden liiketoimintamallit (yritykset), siirtymä kiertotalouteen (hallinto) ja kiertotalouskulttuuri (ihmiset). Myös raportin suositukset on jaoteltu kolmeen kategoriaan sen mukaan, ovatko muutoksen agentteina yritykset, hallinto vai maan kansalaiset.

Julkisen sektorin osalta hallinto painottaa muun muassa ns. vihreiden (ympäristön suojelemista tukevien) julkisten hankintojen ja työpaikkojen tukemista, kiertotalouteen liittyvien investointien kannustamista ja paikallisten ja kansainvälisten kiertotaloustoimijoiden ja asiantuntijoiden linkittämistä diplomatian keinoin.

Kiertotalouskulttuuria halutaan edistää jalkauttamalla kiertotalous kaupunkien ja kuntien tasolle. Kuntien tasolla tapahtuvat kiertotalouskokeilut ovat huomattavasti lähempänä tavallista kansalaista kuin valtiotasolla tapahtuvat hankkeet. Kunnat ja kaupungit tarjoavat myös erinomaisia kokeilualustoja kiertotalouden konsepteille. Myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kaikilla tasoilla on tuettava.

Yksityiselle sektorille kohdistettuja toimenpiteitä on syytä tutkiskella tarkemmin. Ne antavat osviittaa Slovenian hallituksen mahdollisista toimista lähitulevaisuudessa, jotka Sloveniaan sijoittumista harkitsevan tai Slovenian markkinoille pyrkivän kiertotalousyrityksen kannattaa ottaa huomioon:

  1. Ekologinen suunnittelu. Enemmän huomiota kiertotaloussuunnitteluun (circular design). Resurssien haaskausta tapahtuu yleensä jo suunnitteluvaiheessa. Noudattaessa kiertotalouden periaatteita jo suunnittelupöydällä tuotteesta ei tule ympäristöongelmaa myöskään käytön jälkeen.
  2. Yllykkeitä luovalle teollisuudelle. Muutosta kiertotalouteen on tuettava jakamalla tietoa kiertotalouden mahdollisuuksista etenkin liiketoiminnalliselta kantilta.
  3. Investoinnit kiertotalouden tutkimukseen ja kehitykseen. Hallinnon on tuettava sellaista tutkimusta ja kehitystä, joka tähtää kiertotalousmuutoksen kiihdyttämiseen. Investointien vaikuttavuutta on myös seurattava ja uudelleenkohdennettava rahaa sinne, missä sillä saadaan aikaan parhaita tuloksia.
  4. Yritysten kannustaminen kiertotalousprojektien käynnistämiseen. Projektien käynnistämistä voidaan edesauttaa mm. informoimalla, jakamalla kontakteja, kertomalla hyväksi havaituista käytänteistä ja tarjoamalla hallinnollista tukea.
  5. Kiertotaloussertifikaatit. Yrityksiä tulee kannustaa hankkimaan sertifikaatteja, jotka ovat kansainvälisesti tunnustettuja, tuovat yritykselle ja sen tuotteille lisäarvoa ja todella tukevat kiertotalouden periaatteita. Valtiovalta voi sekä ottaa yhteyttä potentiaalisiin yrityksiin että pitää rekisteriä hyväksi havaituista sertifikaateista ja niitä myöntävistä tahoista.
  6. Nopeampi digitalisaatio ja lohkoketjuteknologia. Kiertotalous hyödyntää hyvin paljon digitalisaatiota ja teknologisia innovaatioita. Digitalisaatiota on tuettava ja talouselämän sääntelyä on muunnettava nopeassa tahdissa digitalisaation ja kiertotalouden tukemiseksi.
  7. Kestävä ekoturismi. Myös Slovenialle tärkeässä turismissa on otettava huomioon kiertotalouden periaatteet. Ruoka, majoitus, kuljetus, viihde, liikunta ja aktiviteetit ovat esimerkkejä alueista, joissa kiertotalouden periaatteita on pystyttävä hyödyntämään.
  8. Biotalouden ja kiertotalouden yhteensovittaminen. Kiertotalous ei saa olla vain päälle liimattu "teollisuudenala", vaan sen on läpileikattava koko yhteiskunta. Näin ollen se tulee integroida myös Slovenialle tärkeään biotalouteen. Uusien materiaalien kehittäminen, biomassan järkevämpi käsittely, sekä puun käytön lisääminen ovat tärkeitä kehityskohteita. Myös lainsäädännölliset puitteet on muutettava yhteensovittamisen helpottamiseksi.

Slovenian kiertotalouden tiekartta luettavissa verkossa.

Teksti: korkeakouluharjoittelija Mikael Nurminen

Tulosta

Päivitetty 10.1.2019


© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot