Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Mikael Agricola - Suomen kirjakielen isä - Suomen suurlähetystö, Budapest : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 6.4.2018

Mikael Agricola - Suomen kirjakielen isä

"Ele polghe Kiria quin Sica, Waicka henes on wehe wica" Suomen kielen ja kirjallisuuden kehitykseen on olennaisesti vaikuttanut 1500-luvulla Saksassa alkanut reformaatio, jonka oppien mukaan kaikilla tuli olla mahdollisuus lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Suomen kirjakielen isäksi kutsuttu Mikael Agricola ei ehtinyt kääntää koko Raamattua, mutta hänen Uusi testamenttinsa ilmestyi vuonna 1548.

Mikael Agricola syntyi Pernajan pitäjän Torsbyn kylässä luultavasti vuonna 1510. Viipurin koulussa hän sai isän ammattiin viittavan nimen Agricola, maanviljelijä. Pernaja oli tuona aikana ruotsinkielistä, mutta Agricolan perhe on mitä todennäköisimmin ollut kaksikielinen. Agricola kävi Viipurin latinakoulua, jossa hän latinan ohella opiskeli kreikan kieltä, antiikin kirjallisuutta ja Raamatun tuntemusta. 18-vuotiaana hän pääsi piispa Martti Skytten kirjuriksi Turkuun, ja papiksi Agricola vihittiin 1530-luvun alussa.

Mikael Agricola perehtyi jo varhaisessa vaiheessa uskonpuhdistuksen aatteisiin. Uskotaan, että Raamantun suomentamistehtävä oli uskottu hänelle jo Wittenbergin yliopiston teologisessa tiedekunnassa suoritettujen opintojen aikana vuosina 1536–39. Maisteriksi valmistuttuaan hän palasi Lutherin ja Melanchthonin suosituskirjeet mukanaan Turkuun, jossa hän toimi Turun koulun rehtorina vuosina 1539–48. Vuodesta 1554 Agricola toimi Turun piispana aina 9. huhtikuuta 1557 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Kuolinpäivää vietetään Agricolan päivänä, koska hänen tarkkaa syntymäpäiväänsä ei tiedetä. Agricola on haudattu Viipuriin.

Raamatun suomentamisen ja uskonpuhdistuksen ohella Agricolan työ laajeni monipuoliseksi sivistystyöksi. Suomennostehtävässä hänellä ei ollut edeltäjiä, niinpä hän joutuikin kirjoittamaan aiemmin kirjoittamatonta puhuttua kieltä, keksimään uusia sanoja ja laatimaan myös aapisen, joka on ensimmäinen suomen kielellä painettu teos. Papeille ja opettajille tarkoitettu Abckiria ilmestyi vuonna 1543, sen ensipainoksesta ei valitettavasti ole säilynyt yhtään versiota. 24-sivuisessa aapisessa oli suomen kielen kirjaimiston ohella myös esitys kristinuskon keskeisistä opeista. Siihen sisältyivät myös kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous sekä Ave Maria- tervehdys.

Uusi testamentti valmistui vuonna 1543, mutta painoon se saatiin vasta vuonna 1548. Se Wsi Testamenti oli 718-sivuinen teos, jonka ensimmäinen painos levisi Suomen noin 125 kirkkoon ja tärkeimpiin kouluihin Suomennustyön Agricola teki osittain kreikan-, latinan-, saksan- ja ruotsinkielisistä laitoksista. Uusi testamentti oli suunnattu koko kansalle, joten sen piti olla kaikkien ymmärrettävissä. Agricolan kieli pohjautuu Varsinais-Suomen murteeseen, mutta aina ei tarvittavaa sanaa löytynyt, joten Agricolan oli myös keksittävä itse uusia sanoja. Ymmärtämistä vaikeuttaa myös sanojen kirjoitusasu, sillä vokaalien ja konsonanttien kirjoitusasu ei ole johdonmukainen, esimerkiksi ä-kirjain saatettiin merkitä e-kirjaimena, ja nykyään suomen kielessä harvinaisempia c-, d- ja q-kirjaimia käytettiin enemmän. Lähes koko uskonnon ja kirkon kielenkäytön keskeinen sanasto on Agricolan luomaa, mutta hän on kehittänyt myös lääketieteen, oikeustieteen ja maantieteen sanastoa. Raamattu kieli ja tyyli on nykyisin olennaisesti Agricolan työtä, esimerkkeinä mainittakoon mm. armonlahja, elämänleipä, elämänvesi, hiippakunta, rukoushuone, vanhurskauttaa, isänmaa ja raatihuone.

Agricola käänsi myös osia Vanhasta testamentista: Dauidin Psaltari ja Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ja Prophetista Wloshaetut 1551 sekä Ne Prophetat Haggai, SacharJa, Maleachi 1551. Suomenkielisen luterilaisen jumalanpalveluksen ja kirkolliset toimitukset mahdollisti kolme julkaisua: Käsikiria Castesta ia muista Christikunnan Menoista, Messu eli Herran Echtolinen ja Se meiden Herran JesusEn Christusen Pina, Ylesnousemus ia taiuasen Astumus, kaikki vuodelta 1549.

Mikael Agricolan merkitys on yhä ajankohtainen. Hän loi pohjan edelleen käytettävälle kirjoitetulle suomen kielelle. Huhtikuun 9. päivää juhlitaankin Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, päivä on myös toisen merkkihenkilön, Kalevalan kokoajan ja julkaisijan, Elias Lönnrotin syntymäpäivä.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 6.4.2018


© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot