Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suurlähettiläs Pasi Tuomisen puhe Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlan seppeleenlaskutilaisuudessa - Suomen suurlähetystö, Budapest : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 4.5.2015

Suurlähettiläs Pasi Tuomisen puhe Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlan seppeleenlaskutilaisuudessa

Kunnioitettu kaupunginjohtaja, hyvät naiset ja herrat! Eilen tuli kuluneeksi 150 vuotta suomalaisen taidemaalarin, Kalevalan kuvittajan, Akseli Gallen-Kallelan syntymästä.
Tämä seikka ei sinänsä selitä sitä, miksi näin suuri joukko Suomen ja taiteen ystäviä on kerääntynyt Tonavan rannalle taiteilijan muistolaatan eteen.  Mikä oli se suhde, joka sitoi hänet niin tiiviisti tänne, että hänen muistonsa on elävä vielä yli sadan vuoden kuluttua?

Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin menestyksen ansiosta Gallen-Kallela oli jo tunnettu Unkarissa kun hän sai tehtäväkseen Suomen osaston järjestämisen Budapestin kansainväliseen näyttelyyn. Näyttelyssä Gallen-Kallela voitti pääpalkinnon ja vuoden kuluttua hän sai uuden kutsun Unkariin. Keväällä 1908 Gallen-Kallela vietti miltei puoli vuotta Budapestissa yhdessä perheensä kanssa. Jonkin aikaa he asuivat Fiume-hotellissa, joka sijaitsi Tonavan-rannan Elisabet-sillan ja Ketjusillan välisellä osuudella, suurin piirtein tässä paikassa. Myöhemmin perhe vuokrasi oman ateljeen nykyisen suurlähetystörakennuksen läheltä, silloiselta Fehérvári útilta, nykyiseltä Móricz Zsigmond körtériltä.

Ilmeisesti Gallen-Kallela on viihtynyt Budapestissä erinomaisesti, sillä hänen sanojensa mukaan Budapest on maailman kaunein kaupunki. Tähän on helppo yhtyä. Budapestin maisemat vaikuttivat taiteilijaan. Erityisesti Gellért-vuoren maisemat viehättivät. Hauskoja tarinoita boheemin taiteilijan edesottamuksista Unkaristakin on runsaasti.

Eräänä yönä Gallen-Kallela istui läheisen Ketjusiltaa komistavan kivileijonan selässä maalaamassa - hänellä oli siihen kaupungin poliisipäällikön kirjallinen lupa. Tätä ei tiennyt siltapoliisi, joka kiipesi komentamaan suomalaismiestä patsaalta alas. Vasta silloin Gallen-Kallela esitti ilkikurisesti lupakirjeensä. Sittemmin Suomen kunniakonsuliksi nimitetty kuvanveistäjä Yrjö Liipola kertoo muistelmissaan seuraavaa. "Sillä aikaa oli kokoontunut paljon kansaa ihmettelemään kuinka poliisi, vasemmalla kädellään leijonan hännästä kiinni pitäen, oikealla kädellään teki kohteliaasti kunniaa leijonan selkään kiivenneelle miehelle. Poliisi rupesikin pian hätyyttelemään ihmisiä pois paikalta, jotta Kallela saisi rauhassa maalata.

Unkarilaisia kiinnosti suomalainen taiteilija. Gallen-Kallelan ympärille muodostui laaja ystäväpiiri. Taiteilijan tytär, Kirsti Gallen-Kallela muisteli 70-luvulla näitä aikoja seuraavasti:
"Isääni (Gallen-Kallelaa) juhlittiin tavattomasti ja unkarilaiset ihailivat hänen taidettaan.  Saimme paljon ystäviä mm. kulttuuriministeri Lippichin , ministeriössä toimivan Majowskyn, Taidemuseon johtajan Téreyn, taiteilija Aladár Krieschin, Kalevalan kääntäjän Béla Vikárin, kreivi Zichyn, arkkitehtdit Marótin ja Wiegandin, sekä monta muuta… Suurilla iltakutsuilla isä oli aivan menehtyä hyväntahtoisuuteen "Eläköön Gallen" kuului joka puolelta"

Taiteilijan ystävät sijoittivat punaisesta marmorista tehdyn muistolaatan Fiume hotellin seinään, jossa Gallen-Kallela vietti paljon aikaa. Toisessa maailmansodassa koko hotelli tuhoutui muistolaattoineen, mutta komean, viiksikkään suomalaistaitelijan muisto ei jäänyt unholaan.

1970-luvulla joukko Suomen ystäviä kääntyi suurlähetystön puoleen muistolaatan uudistamisen asiassa. Muistolaatta paljastettiin 1.9.1978, paljastustilaisuudessa puhuivat Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pentti Poukka ja Budapestin kaupungin neuvoston puheenjohtaja Lajos Kelemen, sekä taidemaalarin tytär Kirsti Gallen-Kallela-Väisänen.

Kiitän pääkaupunkia ja Budavárin kaupunginosaa siitä, että 150-vuotisjuhlana uudistettu muistolaatta muistuttaa hienossa ympäristössä kansallistaiteilijamme Unkarin suhteista. Tämä osoittaa todeksi Albert Edelfeltin toteamuksen: "Vain itsepäinen, sisukas työ, hehkuva, väsymätön rakkaus taiteeseensa, tieteeseensä tai omaan maahansa saattaa jättää jälkiä ihmiskunnan, kansojen historiaan."

Tulosta

Päivitetty 4.5.2015


© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot