Poliittinen järjestelmä

Unkari on perustuslaillinen ja edustuksellinen tasavalta, jonka valtionpäämiehenä toimii presidentti. Unkarin parlamentti on yksikamarinen. Hallitus on vastuussa parlamentille, joka päättää lainsäädännöstä, budjetista ja poliittisesta valvonnasta. Keskustaoikeistolaisella Fidesz-puolueella ja sen kanssa puolueliitossa olevalla kristillisdemokraattisella KDNP:llä on perustuslain muutokset mahdollistava 2/3 määräenemmistö Unkarin parlamentissa. Unkari julistautui vuoden 1956 kansannousun vuosipäivänä 23. lokakuuta 1989 perustuslain muutoksella kansantasavallasta itsenäiseksi demokraattiseksi tasavallaksi.

Uusi perustuslaki astui voimaan 1. tammikuuta 2012. Perustuslaki oli Fidesz-KDNP-puolueliiton kirjoittama ja hyväksyttiin tämän puolueliiton muodostaman kahden kolmanneksen määräenemmistön turvin.

Uusi perustuslaki on varsin konservatiivinen ja sen johdannossa on uskonnollisia viittauksia. Perustuslaissa myös sanotaan, että valtiolla on velvollisuus suojella ihmiselämää, joka alkaa hedelmöityksestä. Perustuslaki vahvistaa Fideszin ja KDNP:n asemaa hallituksessa.

Euroopan komissio käynnisti rikkomusmenettelyt Unkaria vastaan kolmen lain kohdalla tammikuussa 2012. Nämä kolme lakia ovat osa perustuslakiin pohjautuvaa lainsäädäntöä:

• kansallisen keskuspankin riippumattomuus,

• oikeuslaitoksen riippumattomuus ja

• tietosuojaviranomaisen riippumattomuus.

Rikkomusmenettelyjen edetessä ja IMF-lainaneuvotteluiden alkamisen ehtona Unkarin hallitus muutti keskuspankkilainsäädäntöä kesällä 2012 komission ja Euroopan keskuspankin toivomilla tavoilla.

EU:n tuomioistuin antoi päätöksensä oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevassa jutussa tuomiten syrjiväksi perustuslain kohdan, jossa tuomarien eläkeikää muutettiin 70 vuodesta 62 vuoteen. Perustuslaissa mainitaan myös mahdollisuus kansanäänestykseen. 200 000 kansalaisen ehdotuksesta voidaan järjestää joko sitova tai neuvoa-antava valtakunnallinen kansanäänestys. Viimeksi tätä mahdollisuutta käytettiin 9. maaliskuuta 2008, kun opposition masinoimassa kansanäänestyksessä hylättiin hallituksen suunnitelmat terveydenhuollon ja korkeakoulujen maksuista.

Valtion hallinnollinen jakautuminen

Alueellisesti Unkari jakautuu pääkaupunki Budapestin lisäksi 19 lääniin ja 3154 kaupunkiin ja kuntaan. Kaupunkeja on 328. Asutustaajamat jakautuvat läänikohtaisesti 175 piirikuntaan (járás). Pääkaupunki on oma piirikuntansa. Tämän lisäksi voidaan puhua erikseen läänien pääkaupunkien (megyejogú város) itsehallinnollisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Läänien pääkaupungit eivät kuitenkaan ole itsenäisiä hallinnollisia yksikköjä.

Paikallisvaaleissa valitaan pormestarit, lääninvaltuustot, kunnanvaltuustot ja vähemmistöitsehallintojen jäsenet. Myös Budapestin 23 kaupunginosissa on kansalaisten valitsemat valtuustot ja pormestarit.

Unkarissa tulee vuonna 2013 voimaan kuntauudistus, jossa perustetaan 175 piirikuntaa. Piirikunnille on siirretty suuri osa kuntien tehtävistä. Piirikuntajärjestelmän on tarkoitus keventää ja yksinkertaistaa valtionhallintoa ja helpottaa kansalaisten virastoasiointia. Järjestelmää on kuitenkin kritisoitu vallan keskittämisestä.

Kuntien velvollisuuksiin kuuluu mm. terveydenhuollosta ja perusturvasta huolehtiminen. Kunnanvaltuuston puhetta johtaa suoralla kansanvaalilla valittu pormestari. Hänet valitaan neljäksi vuodeksi. Pormestari on samaan aikaan luottamusmies ja johtava virkamies.

Unkarin 19 lääniä ovat:

• Bács-Kiskun

• Baranya

• Békés

• Borsod-Abaúj-Zemplén

• Csongrád

• Fejér

• Győr-Moson-Sopron

• Hajdú-Bihár

• Heves

• Komárom-Esztergom

• Nógrád

• Pest

• Somogy

• Szabolcs-Szatmár-Bereg

• Jász-Nagykun-Szolnok

• Tolna

• Vas

• Veszprém

• Zala

Valtionpäämies

Tasavallan presidentti

• Unkarin kielellä: Köztársasági Elnök
• Ruotsin kielellä: Republikens president
• Englannin kielellä: President of the Republic

Unkarin poliittisessa järjestelmässä presidentin tehtävä on edustuksellinen eikä presidenteillä ole yleensä ollut tapana puuttua päivän politiikkaan. Presidentin valitsee parlamentti, ja hän voi olla virassa korkeintaan kaksi viisivuotiskautta. Presidentti ehdottaa parlamentille pääministeriä, mutta viime kädessä pääministerin valitsee parlamentti. Presidentti ei voi suoraan hylätä lakeja, mutta voi palauttaa lait parlamentille harkintaan tai lähettää ne perustuslakituomioistuimeen tarkistettavaksi. Jos parlamentti lähettää lain muutoksitta takaisin presidentille, on presidentin allekirjoitettava lait. Presidentti määrää myös vaalien tarkan ajankohdan.
 
Unkarin parlamentti valitsi János Áderin presidentin virkaan 2.5.2012.

Parlamentti

Parlamentin nimi: Országgyűlés
 
Unkarissa on yksikamarinen parlamentti, joka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Parlamentin puhemies on edustajainhuoneen ylin viranomainen. Hän johtaa parlamentin istuntoja ja edustaa parlamenttia sen kansainvälisissä suhteissa. Parlamentin puhemies on László Kövér.

Vaalijärjestelmä

Unkarin vaalilaki uusittiin Fidesz-hallituksen toimesta vuonna 2011 kovan kritiikin saattelemana. Lakia kritisoidaan muun muassa siitä, että se suosii hallituspuoluetta.

Unkarin parlamentissa on vuodesta 2014 lähtien 199 edustajainpaikkaa aikaisemman 386 paikan sijaan. 106 niistä jaetaan yhden henkilön vaalipiireittäin ja 93 puolueiden valtakunnallisten listojen pohjalta. Vaaleissa on yksi kierros. Unkarissa asuvalla kansalaisella on kaksi ääntä: yksi ääni yhden henkilön vaalipiiriin ja yksi ääni puolueiden valtakunnalliselle listalle. Unkarin kansalaisella, jolla ei ole vakituista asuinpaikkaa Unkarissa, on vain yksi ääni ja hän voi äänestää ainoastaan puolueiden valtakunnallista listaa. Vaalipiirissä eniten ääniä saanut ehdokas saa paikan. Voittanut ehdokas kerää puolueelleen voittomarginaalinsa verran ylijäämä-ääniä valtakunnalliselle listalle.

Valtakunnallisen listan kautta paikat valitaan suhteellisella vaalitavalla. Puolueet voivat asettaa valtakunnallisen listan, jos ne ovat asettaneet vähintään 27 ehdokasta vaalipiireissä 9 läänissä ja Budapestissä. Valtakunnallisella listalla on 5 prosentin vaalikynnys (vaaliliitoilla 10 prosenttia). Äänestysikäraja on 18 vuotta.

Unkarin hallitus suunnitteli esittelevänsä äänestäjien rekisteröitymisvaatimuksen edellytyksenä sille, että henkilö voi käyttää äänioikeuttaan vaaleissa. Hallitus kuitenkin perääntyi suunnitelmassaan Unkarin perustuslakituomioistuimen tuomittua rekisteröitymisvaatimuksen perustuslain vastaiseksi tammikuussa 2013. Äänestäjärekisterin käyttöönotto aiheutti laajaa kritiikkiä niin Unkarissa kuin ulkomaillakin. Niiltä Unkarin kansalaisilta, joilla ei ole vakituista asuinpaikkaa Unkarissa tai jotka haluavat äänestää kansallisen vähemmistön ehdokasta vähemmistölistalta, voidaan perustuslakituomioistuimen mukaan perustellusti vaatia ennakkoon rekisteröitymistä.

Parlamentin istuntokausi jakautuu kahteen jaksoon, joista kevätkausi kestää helmikuusta heinäkuuhun, syyskausi syyskuusta joulukuuhun. Suurin osa päätöksistä vaatii yksinkertaisen enemmistön, mutta perustuslakia koskevat 2/3 enemmistön. Unkarin poliittisessa järjestelmässä parlamentilla on perustuslaillinen oikeus äänestää pääministerin vaihtamisesta kesken kauden. Seuraavat parlamenttivaalit ovat vuonna 2014.
 
Järjestelmänmuutoksen jälkeen naisten määrä parlamentissa on vaihdellut 8-12 prosentin välillä. Tällä hetkellä parlamentissa naisten osuus on yhdeksän prosenttia eli 35 edustajaa. Tässä asiassa Unkari kuuluu Euroopan peränpitäjiin. Marraskuun lopulla 2007 hallituksen tekemä lakiesitys puoluelistojen naiskiintiöistä ei mennyt läpi parlamentissa.

Parlamenttipuolueet

• Fidesz  (Fidesz - Magyar Polgári Szövetség)
• Kristillisdemokraattinen Kansanpuolue (KDNP, Kereszténydemokrata Néppárt)
• Unkarin Sosialistinen Puolue (MSZP, Magyar Szocialista Párt)
• Demokraattinen Koalitio (DK, Demokratikus Koalició)
• Jobbik – Liike paremman Unkarin puolesta (Jobbik Magyarországért Mozgalom)
• Politiikka voi olla erilaista (LMP, Lehet Más a Politika)

Marraskuussa 2012 puolueiden paikkajako parlamentissa oli seuraava:

Riippumattomiin edustajiin on laskettu myös 10 Demokraattisen Koalition DK:n edustajaa, sillä heillä ei ole virallista asemaa parlamenttiryhmänä johtuen heidän pienestä määrästään.

Parlamentin ulkopuoliset ryhmät

Tärkeimmillä kansainvälisillä ihmisoikeusjärjestöillä esim. Helsinki-komitealla, Amnesty Internationalilla ja ATTACilla on toimipisteet myös Unkarissa. Ammattiyhdistysliike on maassa melko hajanainen ja jakautunut, eikä ole kiinteästi kytköksissä maan vasemmistoon. Tämä on osin sosialismin perintöä. Tuolloin ay-liike oli käytännössä valtion työkalu työntekijöiden suostumuksen saavuttamiseksi. Viime vuosina ay-liike on nostanut profiiliaan ja suuriakin lakkoja järjestetään aika ajoin.

Syksyllä 2012 kansallispäivän oppositiomielenosoituksen yhteydessä Unkarin entinen pääministeri Gordon Bajnai loi uuden äänestysliikkeen, Yhdessä 2014 (Együtt 2014). Yhteisen liikkeen tavoitteena on kannustaa oppositiopuolueita yhteistyöhön, jotta Fidesz ei voittaisi vuoden 2014 parlamenttivaaleja. Liike koostuu Solidaarisuus-liikkeestä (Szolidaritás), Gordon Bajnain perustamasta Kotimaa ja edistys –säätiöstä (Haza és Haladás Alapitvány) sekä Milla-liikkeestä, joka on perustettu Miljoona ihmistä Unkarin sananvapauden puolesta Facebook-ryhmän pohjalta.

Muita parlamentin ulkopuolisia ryhmiä ovat muun muassa 4K! (Negyedik köztársaság, Neljäs tasavalta) ja Sosiaalidemokraattinen puolue (Magyarországi Szociáldemokrata Párt). Lisäksi vuodesta 2006 parlamentin ulkopuolella on ollut hallituspuolueenakin toiminut, ja järjestelemänmuutoksen aikana merkittävässä roolissa ollut liberaalipuolue SZDSZ (Szabad Demokraták Szövetsége, Vapaiden demokraattien liitto). Niin ikään järjestelmänmuutoksen aikana tärkeässä roolissa olleen ja vuoteen 2006 parlamenttipuolueena toimineen MDF:n raunioille perustettu JESZ (Jóléti és Szabadság, Hyvinvointi ja vapaus) on parlamentin ulkopuolinen puolue.

Hallitus

Tasavallan presidentti nimittää ministerit pääministerin ehdotuksesta. Pääministerin valinnassa muodollinen menettely korostaa parlamentin valtaa: parlamentti valitsee enemmistöpäätöksellä presidentin esittelemän pääministerin. Käytännössä ennen parlamenttivaaleja puolueet esittelevät pääministeriehdokkaansa. Tämän seurauksena pääministerin viran saa vaalit voittanut puolue.
 
Pääministeri Viktor Orbánin johtama hallitus astui virkaansa 31. toukokuuta 2010. Hallituksen toimikausi on 4 vuotta.

• Pääministeri: Viktor Orbán (Fidesz)
• Pääministerin kansliaa johtava valtiosihteeri: János Lázár (Fidesz)
• Varapääministeri, hallinto- ja oikeusministeri: Tibor Navracsics (Fidesz)
• Varapääministeri (vähemmistöasiat): Zsolt Semjén (KDNP)
• Talous- ja valtiovarainministeri: Mihály Varga (Fidesz)
• Kansallinen kehitysministeri (liikenne, televiestintä, energia, EU-varojen käyttö, valtion omistajaohjaus): Zsuzsa Németh (-)
• Ulkoasiainministeri: János Martonyi (Fidesz)
• Sisäministeri: Sándor Pintér (-)
• Puolustusministeri: Csaba Hende (Fidesz)
• Maatalousministeri (sisältää vesi- ja ympäristöasiat): Sándor Fazekas (Fidesz)
• Inhimillisten voimavarojen ministeri (opetus, kulttuuri, sosiaali- ja terveysasiat): Zoltán Balog (Fidesz)

Sisäpolitiikka