Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Budapest : Tietoa Unkarista : Poliittinen järjestelmä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Unkari

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Unkari on perustuslaillinen ja edustuksellinen tasavalta, jonka valtionpäämiehenä toimii presidentti. Unkarin parlamentti on yksikamarinen. Hallitus on vastuussa parlamentille, joka päättää lainsäädännöstä, budjetista ja poliittisesta valvonnasta. Keskustaoikeistolaisella Fidesz-puolueella ja sen kanssa puolueliitossa olevalla kristillisdemokraattisella KDNP:llä on perustuslain muutokset mahdollistava 2/3 määräenemmistö Unkarin parlamentissa. Unkari julistautui vuoden 1956 kansannousun vuosipäivänä 23. lokakuuta 1989 perustuslain muutoksella kansantasavallasta itsenäiseksi demokraattiseksi tasavallaksi.

 

Uusi perustuslaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2012. Perustuslaki oli Fidesz-KDNP-puolueliiton kirjoittama ja hyväksyttiin tämän puolueliiton muodostaman kahden kolmanneksen määräenemmistön turvin.

Valtion hallinnollinen jakautuminen

Alueellisesti Unkari jakautuu pääkaupunki Budapestin lisäksi 19 lääniin ja 3154 kaupunkiin ja kuntaan. Kaupunkeja on 328. Vuoden 2013 alussa tuli voimaan kuntauudistus, jonka myötä asutustaajamat jakautuvat läänikohtaisesti 175 piirikuntaan (járás). Pääkaupunki on oma piirikuntansa. Piirikunnille on siirretty suuri osa kuntien tehtävistä. Tämän lisäksi voidaan puhua erikseen läänien pääkaupunkien (megyejogú város) itsehallinnollisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Läänien pääkaupungit eivät kuitenkaan ole itsenäisiä hallinnollisia yksikköjä.

 

Paikallisvaaleissa valitaan pormestarit, lääninvaltuustot, kunnanvaltuustot ja vähemmistöjen itsehallintojen jäsenet. Myös Budapestin 23 kaupunginosissa on kansalaisten valitsemat valtuustot ja pormestarit.

 

Kunnanvaltuuston puhetta johtaa suoralla kansanvaalilla valittu pormestari. Hänet valitaan neljäksi vuodeksi. Pormestari on samaan aikaan luottamusmies ja johtava virkamies.

Valtionpäämies

Tasavallan presidentti

 

  • Unkarin kielellä: Köztársasági Elnök
  • Ruotsin kielellä: Republikens president
  • Englannin kielellä: President of the Republic

 

Unkarin poliittisessa järjestelmässä presidentin tehtävä on edustuksellinen eikä presidenteillä ole yleensä ollut tapana puuttua päivän politiikkaan. Presidentin valitsee parlamentti, ja hän voi olla virassa korkeintaan kaksi viisivuotiskautta. Presidentti ehdottaa parlamentille pääministeriä, mutta viime kädessä pääministerin valitsee parlamentti. Presidentti ei voi suoraan hylätä lakeja, mutta voi palauttaa lait parlamentille harkintaan tai lähettää ne perustuslakituomioistuimeen tarkistettavaksi. Jos parlamentti lähettää lain muutoksitta takaisin presidentille, on presidentin allekirjoitettava lait. Presidentti määrää myös vaalien tarkan ajankohdan.

 

Unkarin parlamentti valitsi János Áderin presidentin virkaan 2.5.2012.

Parlamentti

Parlamentin nimi: Országgyűlés

Unkarissa on yksikamarinen parlamentti, joka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Parlamentin puhemies on edustajainhuoneen ylin viranomainen. Hän johtaa parlamentin istuntoja ja edustaa parlamenttia sen kansainvälisissä suhteissa. Parlamentin puhemies on László Kövér.

 

Parlamentin on korostettu edustavan koko kansakuntaa, ei vain Unkarin alueella asuvia unkarilaisia.

 

Parlamentin istuntokausi jakautuu kahteen jaksoon, joista kevätkausi kestää helmikuusta heinäkuuhun, syyskausi syyskuusta joulukuuhun. Suurin osa Fidesz-hallituksen aikana tehdyistä päätöksistä on vaatinut 2/3 enemmistön. Unkarin poliittisessa järjestelmässä parlamentilla on perustuslaillinen oikeus äänestää pääministerin vaihtamisesta kesken kauden. Seuraavat parlamenttivaalit ovat vuonna 2018.

 

Järjestelmänmuutoksen jälkeen naisten määrä parlamentissa on vaihdellut 8-12 prosentin välillä. Tällä hetkellä parlamentissa naisten osuus on yhdeksän prosenttia eli 18 edustajaa. Tässä asiassa Unkari kuuluu Euroopan peränpitäjiin. Marraskuun lopulla 2007 hallituksen tekemä lakiesitys puoluelistojen naiskiintiöistä ei mennyt läpi parlamentissa.

Parlamenttipuolueet

  • Fidesz  (Fidesz - Magyar Polgári Szövetség) – 117 paikkaa

  • Kristillisdemokraattinen Kansanpuolue (KDNP, Kereszténydemokrata Néppárt) – 16 paikkaa
  • Unkarin Sosialistinen Puolue (MSZP, Magyar Szocialista Párt) – 29 paikkaa
  • Jobbik – Liike paremman Unkarin puolesta (Jobbik Magyarországért Mozgalom) – 23 paikkaa
  • Politiikka voi olla erilaista (LMP, Lehet Más a Politika) – 5 paikkaa
  • Demokraattinen Koalitio (DK, Demokratikus Koalició) – 4 paikkaa
  • Yhdessä-PM (Együtt-PM) – 4 paikkaa
  • Unkarin Liberaalipuolue (MLP, Magyar Liberális Párt) – 1 paikka

 

Vaalijärjestelmä

 

Unkarin vaalilaki uusittiin Fidesz-hallituksen toimesta vuosien 2011–2013 aikana kovan kritiikin saattelemana. Lakia kritisoidaan muun muassa siitä, että se suosii selvästi suurinta puoluetta.

 

Unkarin parlamentissa on 199 edustajainpaikkaa. 106 niistä jaetaan yhden henkilön vaalipiireittäin ja 93 puolueiden valtakunnallisten listojen pohjalta. Vaaleissa on yksi kierros. Unkarissa asuvalla kansalaisella on kaksi ääntä: yksi ääni yhden henkilön vaalipiiriin ja yksi ääni puolueiden valtakunnalliselle listalle. Unkarin kansalaisella, jolla ei ole vakituista asuinpaikkaa Unkarissa, on vain yksi ääni ja hän voi äänestää ainoastaan puolueiden valtakunnallista listaa. Vaalipiirissä eniten ääniä saanut ehdokas saa paikan. Voittanut ehdokas kerää puolueelleen voittomarginaalinsa verran ylijäämä-ääniä valtakunnalliselle listalle, ns. voittajan kompensaatioääniä.

 

Valtakunnallisen listan kautta paikat valitaan suhteellisella vaalitavalla. Tulokseen vaikuttavat myös edellä mainitut voittajan kompensaatioäänet. Puolueet voivat asettaa valtakunnallisen listan, jos ne ovat asettaneet vähintään 27 ehdokasta vaalipiireissä 9 läänissä ja Budapestissä. Valtakunnallisella listalla on 5 prosentin vaalikynnys (vaaliliitoilla 10 tai 15 prosenttia). Äänestysikäraja on 18 vuotta.

 

Kansallisilla vähemmistöillä on parlamentissa ns. vähemmistöpuhujansa, joilla on puheoikeus, muttei äänestysoikeutta. Vuoden 2014 parlamenttivaaleissa yksikään vähemmistöjen edustaja ei tullut valituksi parlamentin varsinaiseksi jäseneksi.

Parlamentin ulkopuoliset ryhmät

Tärkeimmillä kansainvälisillä ihmisoikeusjärjestöillä esim. Helsinki-komitealla ja Amnesty Internationalilla on toimipisteet myös Unkarissa. Ammattiyhdistysliike on maassa melko hajanainen ja jakautunut, eikä ole kiinteästi kytköksissä maan vasemmistoon. Tämä on osin sosialismin perintöä. Tuolloin ay-liike oli käytännössä valtion työkalu työntekijöiden suostumuksen saavuttamiseksi.

 

Muita parlamentin ulkopuolisia ryhmiä ovat muun muassa 4K! (Negyedik köztársaság, Neljäs tasavalta) ja Sosiaalidemokraattinen puolue (Magyarországi Szociáldemokrata Párt). Lisäksi vuodesta 2006 parlamentin ulkopuolella on ollut hallituspuolueenakin toiminut, ja järjestelemänmuutoksen aikana merkittävässä roolissa ollut liberaalipuolue SZDSZ (Szabad Demokraták Szövetsége, Vapaiden demokraattien liitto). Niin ikään järjestelmänmuutoksen aikana tärkeässä roolissa olleen ja vuoteen 2006 parlamenttipuolueena toimineen MDF:n raunioille perustettu JESZ (Jóléti és Szabadság, Hyvinvointi ja vapaus) on parlamentin ulkopuolinen puolue. Ennen huhtikuun 2014 parlamenttivaaleja perustettiin useita ns. business-puolueita. Käytännössä pienpuolueet ovat olleet merkityksettömiä.

Hallitus

Tasavallan presidentti nimittää ministerit pääministerin ehdotuksesta. Pääministerin valinnassa muodollinen menettely korostaa parlamentin valtaa: parlamentti valitsee enemmistöpäätöksellä presidentin esittelemän pääministerin. Käytännössä ennen parlamenttivaaleja puolueet esittelevät pääministeriehdokkaansa. Tämän seurauksena pääministerin viran saa vaalit voittanut puolue.

 

Unkarin pääministeri on Viktor Orbán. Hallituksen toimikausi on 4 vuotta.

Sisäpolitiikka

Unkarin sisäpolitiikalle on tunnusomaista polarisaatio. Vielä 1990-luvulla parlamentissa oli edustettuna useampi pienpuolue. Nyt parlamentissa yhdellä puolueella (Fidesz-KDPN:n puolueliitolla) on 2/3 määräenemmistö. Vuoden 2010 parlamenttivaalien jälkeen Unkarissa on oltu siinä tilanteessa, että yksi puolue voi käytännössä päättää yksin lähes kaikesta.

 

Unkarin huhtikuussa 2010 pidetyissä parlamenttivaaleissa koettiin suuri muutos maan poliittisella kartalla. Kahdeksan vuotta hallitusvastuussa ollut sosialistipuolue MSZP menetti 1,3 miljoonaa ääntä ja supistui keskikokoiseksi puolueeksi. Vaalien todellinen voittaja oli keskustaoikeistolainen Fidesz yhdessä kristillisdemokraattisen KDNP:n kanssa, joiden muodostama puolueliitto sai historialliset 68 prosenttia annetuista äänistä ja 2/3 määräenemmistön parlamenttiin. Merkille pantavaa vaaleissa oli myös se, että kaksi järjestelmänmuutoksesta asti parlamentissa ollutta puoluetta, keskustaoikeistolainen Unkarin Demokraattinen Foorumi (MDF) ja liberaali Vapaiden Demokraattien Liitto (SZDSZ), eivät ylittäneet viiden prosentin äänikynnystä ja tippuivat ensimmäistä kertaa parlamentista. Niiden tilalle parlamenttiin nousivat äärioikeistolainen Jobbik ja vihreä LMP.

 

Huhtikuussa 2014 pidetyissä parlamenttivaaleissa Fidesz-KDNP uusi 2/3 enemmistönsä. Uuden vaalilainsäädännön myötä noin 44 prosentin äänimäärä riitti enemmistön saamiseen. Äärioikeistolainen Jobbik kasvatti ääniosuuttaan merkittävästi 20,2 prosenttiin eli noin miljoona antoi äänensä Jobbikille.

 

Fidesz-hallitus on 2/3 määräenemmistönsä nojalla tehnyt radikaaleja muutoksia. Muun muassa verojärjestelmä on uudistettu, koulut on valtiollistettu ja perustuslaki on uusittu.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Budapest

Päivitetty 27.5.2014

© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot