Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Budapest : Tietoa Unkarista : EU-politiikka

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Unkari

EU-politiikka

EU-politiikka

Unkarista tuli unionin jäsen 1. toukokuuta 2004. EU-jäsenyys oli Unkarin päätavoite Euroopan integraation suhteen.
 
Unkarissa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä 12. huhtikuuta 2003. Äänestäjistä 84 prosenttia tuki liittymistä unioniin, mutta äänestysprosentti oli ainoastaan 46 prosenttia. Syynä alhaiseen osallistumiseen on pidetty jo ennakkoon selvää tulosta EU-myönteisessä maassa. Jäsenyyttä edeltävät suurimmat haasteet olivat puuttuvan hallinnollisen kapasiteetin vahvistaminen ja maatalouden sopeuttaminen EU-kelpoiseksi. Unkari ratifioi perustuslaillisen sopimuksen toisena jäsenmaana. Joulukuussa 2007 Unkarin parlamentti allekirjoitti ensimmäisenä maana Lissabonin sopimuksen.

 

Unkarissa EU-politiikka oli pitkään yksi harvoista politiikan aloista, joista vallitsi poliittinen konsensus, mutta viime vuosina EU-kriittisyys on voimistunut Unkarissa. Pääministeri Viktor Orbánin EU-kriittiset kommentit ovat muokanneet Unkarin yleistä mielipidettä EU-vastaisemmaksi. Unkarilla on ollut monia kiistoja Euroopan komission kanssa, mikä on lisännyt jännitteitä EU:n ja Unkarin välillä. Orbán on myös vähätellyt Euroopan keskuspankin, EU:n komission ja perustuslakituomioistuimen päätöksiä vedoten siihen, että ulkopuolisilla tahoilla ei ole veto-oikeutta Unkarin parlamentin tekemiin päätöksiin.
 
Avainkysymyksiä Unkarille ovat EU:n kilpailukyky, sisämarkkinoiden kehittäminen, laajentuminen sekä alue- ja maatalouspolitiikka (pitäen sisällään uusien ja vanhojen jäsenmaiden kehityserojen tasoittamisen). Myös EU:n yhtenäisyys ja jäsenmaiden yhdenvertaisuus sekä kansalaisten ja jäsenvaltioiden turvallisuus laajasti ymmärrettynä ovat Unkarille keskeisiä kysymyksiä Eurooppa-politiikassa.

 

Suomen ja Unkarin kannat EU:ssa ovat pääosin hyvin lähellä toisiaan, ja molempien maiden roolit EU:ssa ovat samankaltaiset. Suurin erimielisyys lienee se, että Unkari ei kannata verokoordinaatiota, jota puolestaan Suomi kannattaa. Molemmat jäsenmaat eivät koe EU-jäsenyyttä pelkästään välinearvona, vaan näkevät jäsenyyden myös arvovalintana, jonka kautta molemmat maat ovat ankkuroituneet eurooppalaiseen yhteisöön.
 
Eurooppa-asioita koordinoidaan ulkoministeriössä, ulkoministerin alaisuudessa. Unkarin uudeksi komissaariksi on nimitetty László Andor, joka sai hoidettavakseen työllisyys-, sosiaali- ja inkluusioasioiden komissaarin salkun.
 
Unkari liittyi Schengen-alueeseen 22. joulukuuta 2007. Se on sekä teknisten järjestelmien että henkilöstön asiantuntemuksen tasolla hyvin sitoutunut uusien ulkorajojen synnyttämiin realiteetteihin. Unkari on ajanut Schengen-alueen laajentumista Romanian ja Bulgarian alueelle niin nopeasti kuin mahdollista. Unkarille tärkeä aspekti on nimittäin ulkounkarilaisten asema ja yhteydenpito emämaahan.

 

Unkari toimi ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajamaana 1.1.-30.6.2011. Unkari hoiti puheenjohtajan velvollisuutensa hyvin, mutta puheenjohtajuuskautta varjostivat kansainvälinen kritiikki Unkarin medialakia ja huhtikuussa hyväksyttyä perustuslakia kohtaan. Puheenjohtajuuskautta hallitsivat talouspolitiikan koordinaation vahvistaminen ja euroalueen rahoitusvakauskriisi sekä EU:n eteläisen naapuruston tapahtumat. Unkarin kauden merkittävimmät saavutukset olivat ensimmäisen eurooppalaisen ohjausjakson läpivieminen, talouspolitiikan koordinaatiota tehostavan lainsäädäntöpaketin hyväksymisen edistäminen (hyväksyminen jäi yhdestä asetuksesta kiinni) sekä ponnistelut yhteisymmärryksen saamiseksi alue- ja maatalouspolitiikkojen tärkeydestä ja tulevista suuntaviivoista. Lisäksi hyvin keskeisiä saavutuksia erityisesti Unkarille olivat Kroatian jäsenyysneuvottelujen loppuunsaattamisesta, askeleista sopiminen Schengen-yhteistyön syventämiseksi ja laajentamiseksi sekä EU:n yhteisen romanistrategian sekä Tonavan alueen strategian hyväksyminen.

 

Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) on Unkarin EU-politiikan painopistealueita ja se näkee EU-integraation keinona lisätä alueellista vakautta. Historiallisesti naapurimaiden välisiä suhteita hiertäneistä ongelmista ollaan pääsemässä eroon. Alueen maiden suhteet ovat vilkkaat talouden, politiikan, matkailun ja kulttuurin aloilla - niin viranomaisten kuin tavallistenkin kansalaisten kesken. Malliesimerkkinä tästä on se, että Unkari avasi vuonna 2009 EU-viisumikeskuksen Moldovan pääkaupunki Chisinauhun, jossa Unkarin konsulaatti myöntää Schengen-viisumit muiden EU-maiden puolesta.
 
Laajentumispolitiikassa Unkarille tärkeintä on lähialueiden eli Balkanin maiden tulo EU:n jäseniksi. Unkari toivoo, että Montenegron, Bosnia-Hertsegovinan ja Serbian EU-lähentymistä tuettaisiin kaikin mahdollisin keinoin. Unkarin prioriteettina on tukea Ukrainan, Georgian ja Moldovan lähentymistä EU:hun.

 

Unkarin selkeänä prioriteettina on vahvistaa naapuruuspolitiikan itäistä ulottuvuutta sekä tukea erityisesti lähinaapurustossa olevien Ukrainan, Georgian ja Moldovan kehitystä lähemmäksi EU:ta. Unkari haluaisi kytkeä myös Valko-Venäjän länteen niin paljon kuin mahdollista. EU:n tulisi muodostaa ENP:n kautta kuuteen kumppanimaahan niin läheiset suhteet kuin mahdollista.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Budapest

Päivitetty 15.1.2013

© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot