Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Budapest : Tietoa Unkarista : Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Unkari

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Luonnonvarat: Unkarilla ei ole merkittäviä luonnonvaroja. Mainitsemisen arvoisia ovat ruskohiili, bauksiitti, viininviljelyyn soveltuva hedelmällinen maaperä ja metsät.

 

BKT: 98 miljardia euroa (2013)

 

BKT per capita: 9000 euroa (2013)

 

BKT:n kehitys viime vuosina

 

2010

+ 1,1 %

2011

+ 1,6 %

2012

- 1,7 %

2013

+ 1,1 %


Budjettivaje: 2,2 prosenttia (2013)

 

Inflaatio: 1,7 prosenttia (2013)

 

(Lähteet: Eurostat, Euroopan komissio, KSH)

 

Talouden kehitys ja hallituksen talouspolitiikka

 

Unkari pääsi pois liiallisen alijäämän menettelyn alaisuudesta kesällä 2013. Menettelystä poispääsy oli ollut Fidesz-hallituksen ehkä keskeisin talouspoliittinen tavoite, sillä Unkari oli ainoana jäsenmaana ollut EU:hun liittymisestään asti menettelyn alaisena.

 

Unkarin talouspolitiikka on Fidesz-hallituksen kaudella muuttunut heikosti ennustettavaksi. Vuonna 2010 hallitus esitteli muun muassa sektorikohtaiset kriisiverot esimerkiksi energia-, telekommunikaatio- ja vähittäiskauppasektoreille. Näistä määräaikaisiksi tarkoitetuista veroista ei ole luovuttu. Energiasektorin verotusta on viime aikoina kiristetty myös muilla veroilla.

 

Unkarissa on siirrytty 16 prosentin tasaverotukseen tuloverotuksen sijaan ja rakennettu niin sanottu perheverotusmalli, joka mahdollistaa veronkevennykset lapsiperheille. Pk-yritysten asemaa parannettiin yhteisöveroa alentamalla 19:sta 16 prosenttiin 1,8 miljoonaan euroon asti. Unkari on kuitenkin Euroopan neljänneksi kovin verottaja. 16 prosentin tasavero tarkoittaa käytännössä eläke- ja sosiaalimaksujen kanssa 34,5 prosentin maksurasitusta palkansaajille.

 

Sitoumuksiensa perusteella Unkarin tulee liittyä euroon. Se ei ole kuitenkaan todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Vientivetoisena kansantaloutena Unkari on hyvin riippuvainen ulkomaankaupastaan. Yli 2/3 maan taloudesta perustuu vientitoiminnalle, josta kansainvälisten yritysten osuus on yli 70 prosenttia. Erityisesti Saksan, Unkarin tärkeimmän kauppakumppanin, taloudellinen tilanne vaikuttaa suoraan myös Unkarin kansantalouteen.

 

Unkarin kaupasta suurin osa suuntautuu EU-maihin, viennistä noin 77 prosenttia. Tärkein kauppakumppani viennin ja tuonnin osalta on Saksa. Seuraavaksi tärkeimmät vientimaat ovat Romania, Slovakia ja Itävalta. Tuontimaista Venäjä, Kiina ja Puola ovat suurimpia. Tärkeimmät vientituotteet ovat koneet ja laitteet (sähkö- ja telekommunikaatiolaitteet, autot, autonosat) sekä teollisuustuotteet. Unkarin vientiteollisuudesta valtaosa on ulkomaisten yritysten varassa.

 

Unkari on Fidesz-hallituksen aikana suunnannut kaupankäyntiään itään. Unkari on mm. pyrkinyt houkuttelemaan investointeja Kiinasta. Unkari pyrkii myös kauppasuhteiden parantamiseen mm. Venäjän, Kiinan, Turkin, Saudi-Arabian ja Azerbaidzhanin kanssa.

 

Valtion velka 2013: 79,2 prosenttia BKT:stä

Kokonaisvienti

2010

71,4 mrd. euroa

2011

79,9 mrd. euroa

2012

79,9 mrd. euroa

2013

81,7 mrd. euroa

Kokonaistuonti

2010

65,9 mrd. euroa

2011

72,9 mrd. euroa

2012

73,2 mrd. euroa

2013

74,7 mrd. euroa

Tärkeimmät vientimaat 2012

Prosenttiosuus koko tavaraviennistä:

 

Saksa

25,6

Romania

6,2

Slovakia

6,1

Itävalta

6,0

Italia

4,8

Tärkeimmät tuontimaat 2012

Prosenttiosuus koko tavaratuonnista:

 

Saksa

25,1

Venäjä

8,8

Kiina

7,4

Puola

7,1

Slovakia

5,6

 

(Lähteet: Eurostat, KSH, CIA World Factbook)

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Budapest

Päivitetty 27.5.2014

© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot