Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Budapest : Tietoa Unkarista : Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Unkari

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Luonnonvarat: Unkarilla ei ole merkittäviä luonnonvaroja. Mainitsemisen arvoisia ovat ruskohiili, bauksiitti, viininviljelyyn soveltuva hedelmällinen maaperä ja metsät.
 
BKT: 121,5 miljardia dollaria (2012 arvio)
 
BKT per capita: 12 210 dollaria (2012 arvio)
 
BKT:n kehitys viime vuosina

 

2007

+ 1,0 %

2008

+ 0,8 %

2009

- 6,7 %

2010

+ 1,2 %

2011

+ 1,6 %


Budjettivaje: 4,3 prosenttia (2011)

 

Inflaatio: 3,9 prosenttia (2011)

 

(Lähteet: Finpro, Eurostat, KSH, Unkarin valtiovarainministeriö)

Talouden kehitys ja hallituksen talouspolitiikka

Talousongelmista jo ennen maailmantalouden syöksykierrettä kärsinyt Unkari koki kovan iskun syksyllä 2009 finanssikriisin vaikutusten osuttua Unkarin rahoitusmarkkinoille. Maan valuutta forintti joutui syöksykierteeseen ja Unkarin arveltiin seuraavan Islannin esimerkkiä ja ajautuvan vararikon partaalle. Kriisistä selviämiseksi hallitus päätti hakea massiivista tukipakettia Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä sekä Euroopan unionilta ja Maailmanpankilta vakauttaakseen Unkarin taloustilanteen sekä vahvistaakseen maan rahoitussektoria.
 
Huhtikuussa 2009 hallitusvastuuseen noussut sosialistivetoinen pääministeri Gordon Bajnain johtama vähemmistöhallitus, joka parlamentissa tukeutui aiempiin kumppaneihinsa liberaaleihin, laittoi alulle IMF:n ja EU:n kanssa neuvotellun sopimuksen mukaisesti kolme rakenteellista uudistusta: vero-, eläke- ja sosiaaliturvareformin.

 

Bajnain kriisihallitus onnistui ehkäpä tärkeimmässä tehtävässään. Kevään ja alkukesän 2009 kriittisinä hetkinä Unkarin hallitus onnistui vakauttamaan maan valuutan forintin kurssin. Kevään 2009 synkimpinä hetkinä forintin vaihtokurssi euroon nähden oli jopa yli 300. Forintin kurssin vakauttaminen 260–270 tienoille euroon nähden oli erittäin tärkeää, sillä unkarilaisten asunto- ja käyttölainat ovat pääosin ulkomaanvaluuttaan sidottuja. Forintin vakautuminen ja vahvistuminen helpottivat satojentuhansien unkarilaisen taloudellista tilannetta.
 
Uusi Fidesz-hallitus lupasi muutosta Unkarin talouspolitiikkaan. Fideszin asiantuntijoiden mukaan edellisen hallituksen talouspolitiikka keskittyi liikaa leikkaustoimenpiteisiin, eikä mahdollistanut talouskasvun alkamista. Hallitus painotti laajempaa elvyttämistä, jotta talouskasvu ja työllisyystilanne paranisi.
 
Unkarissa on siirrytty 16 prosentin tasaverotukseen tuloverotuksen sijaan ja rakennettu niin sanottu perheverotusmalli, joka mahdollistaa veronkevennykset lapsiperheille. Pk-yritysten asemaa parannettiin yhteisöveroa alentamalla 19:sta 16 prosenttiin 1,8 miljoonaan euroon asti.

 

Unkarin talouspolitiikka on Fidesz-hallituksen kaudella muuttunut selvästi arvaamattomammaksi. Unkari on muun muassa ottanut käyttöön pankkiveron, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä ulkomailla. Vuonna 2010 hallitus esitteli muun muassa kolmivuotiset sektorikohtaiset kriisiverot esimerkiksi energia-, telekommunikaatio- ja vähittäiskauppasektoreille. Energiasektorin verotusta on viime aikoina kiristetty myös muilla veroilla.

 

Unkari on ollut vuodesta 2004 lähtien EU:n liiallisen alijäämäprosessin alaisena. EU on asettanut Unkarille säästövaatimuksia, joiden seurauksena Unkarin hallitus julkisti syksyllä 2012 kolme yhteensä noin 3 miljardin euron arvoista talouden sopeuttamispakettia, jotta budjettivaje saataisiin pysymään 2,7 prosentin tavoitteessa. Säästötoimenpiteitä on kuitenkin kritisoitu sillä, että ne eivät ole kestäviä eivätkä vaikuta positiivisesti talouskasvuun.

 

Fidesz-hallitus on painottanut halukkuuttaan Unkarin euroon liittymiseen. Unkarin uuteen perustuslakiin kuitenkin kirjattiin, että Unkarin valuutta on forintti. Tällä hetkellä aikataulu on täysin avoinna. Liittyminen euroon on realistista aikaisintaan vuonna 2018.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Vientivetoisena kansantaloutena Unkari on hyvin riippuvainen ulkomaankaupastaan. Yli 2/3 maan taloudesta perustuu vientitoiminnalle, josta kansainvälisten yritysten osuus on yli 70 prosenttia. Erityisesti Saksan, Unkarin tärkeimmän kauppakumppanin, taloudellinen tilanne vaikuttaa suoraan myös Unkarin kansantalouteen.
 
Unkarin kaupasta suurin osa suuntautuu EU-maihin. Tärkein kauppakumppani viennin ja tuonnin osalta on Saksa. Seuraavaksi tärkeimmät vientimaat ovat Romania, Itävalta ja Slovakia. Tuontimaista Venäjä, Itävalta ja Kiina ovat suurimpia. Tärkeimmät vientituotteet ovat koneet ja laitteet (sähkö- ja telekommunikaatiolaitteet, autonosat) sekä teollisuustuotteet. Unkarin vientiteollisuudesta valtaosa on ulkomaisten yritysten varassa.

 

Unkari on Fidesz-hallituksen aikana suunnannut kaupankäyntiään itään. Unkari on mm. pyrkinyt houkuttelemaan investointeja Kiinasta. Unkari pyrkii myös kauppasuhteiden parantamiseen Lähi-Itään, Kaukasiaan ja Venäjälle.

Kokonaisvienti

2007

69,1 mrd. euroa

2008

73,3 mrd. euroa

2009

59,5 mrd. euroa

2010

70,7 mrd. euroa

2011

79,9 mrd. euroa

Kokonaistuonti

2007

69,1 mrd. euroa

2008

73,7 mrd. euroa

2009

55,5 mrd. euroa

2010

72,5 mrd. euroa

2011

73,0 mrd. euroa


 

Kokonaiskaupasta noin 65 prosenttia käydään EU-maiden kesken.
 
Ulkomaiset suorat sijoitukset Unkariin: 5,2 miljardia USD vuonna 2011.
 
Valtion velka 2011: 81,4 prosenttia BKT:stä

 

Tärkeimmät vientimaat 2010

Prosenttiosuus koko tavaraviennistä:

 

Saksa

25,4

Romania

5,7

Itävalta

5,4

Slovakia

5,4

Italia

5,0

Ranska

4,8

Iso-Britannia

4,6

Tärkeimmät tuontimaat 2010

Prosenttiosuus koko tavaratuonnista:

 

Saksa

24,7

Venäjä

8,7

Kiina

8,4

Itävalta

6,2

Slovakia

4,9

Puola

4,7

Alankomaat

4,4

Italia

4,3

 

Lähteet: Eurostat, KSH, CIA World Factbook

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Budapest

Päivitetty 15.1.2013

© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot