Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Budapest : Tietoa Unkarista : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Unkari

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Unkarin välillä vallitseva erityissuhde juontaa juurensa 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen, jolloin kieli ja kansalliset tieteet saivat molemmissa maissa historiallisista syistä aivan uuden merkityksen. Kielitutkijoiden välille kehittyi vilkas yhteistyö, joka sittemmin levisi myös muille tutkimusaloille ja ylipäänsä kulttuuriin. Toisen maailmansodan jälkeinen poliittinen asetelma Euroopassa antoi maiden välisille suhteille uusia piirteitä ja vahvisti entisestään erityissuhdetta. Suomi oli pitkään ainoa länsimaa, johon unkarilainen ei tarvinnut viisumia. Viisumipakko poistettiin jo vuonna 1970. Näin Suomesta tuli Unkarille eräänlainen ikkuna länteen. Hyvin usein edelleenkin puhutaan suomalaisista ja unkarilaisista sukulaiskansoina, vaikka sukulaisuus rajoittuu vain kielisukulaisuuteen.

 

Viime vuosina on käynnistetty lukuisia EU-rahoitteisia twinning-hankkeita, joiden avulla Suomeen on suuntautunut koko joukko ministeriöiden ja virastojen asiantuntijatason virkamiehiä tutustumaan eri alojen hallintokäytäntöihin sekä EU-lainsäädännön toimeenpanoon. Erilaisten rakennerahastojen ohjelmat ja hankkeet ovat myös olleet yhteisen kiinnostuksen kohteena.

 

Suomen ja Unkarin välisestä viisumiyhteistyö on jatkunut ja sitä on lisätty. Suomen Perun-suurlähetystö aloitti 1.6.2009 Schengen-viisumien myöntämisen Unkariin matkustaville. Vuodesta 2012 lähtien Unkari on edustanut Suomea Chongqingissä Kiinassa ja Moldovassa 1.10.2009 lähtien. Suomi vastaavasti edustaa Unkaria Nicaraguassa (Managua), Perussa (Lima) ja Tansaniassa (Dar es Salaam).

 

Suomella on myös viisi kunniakonsulia Unkarissa:

 

  • hotellinjohtaja György Kator Pécsissä,
  • rakennusalan liikemies Ferenc Miklóssy Debrecenissä,
  • professori Csaba Vichy Szegedissä,
  • professori Csaba Deák Miskolcissa ja
  • hotellinjohtaja Edit Neubauer Veszprémissä.

 

Pysyvästi Unkarissa asuvien suomalaisten määrä on arviolta noin 350–400; muutamia kuukausia vuodessa maassa oleskelevia on satoja. Suomi-Unkari Seura, jonka hallituksessa istui aikoinaan kaikkien keskeisten puolueiden edustajia, kehittyi järjestelmänmuutoksen jälkeen jäsenpohjaltaan laajaksi kansalaisjärjestöksi. Kasvava ystävyyskaupunkitoiminta on tarjonnut ystävyysseuralle uusia mielekkäitä tehtäviä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Unkarin välinen kauppavaihto on kohtalaista.

 

Suomen kokonaisvienti Unkariin (miljoonaa euroa)

 

2007

353

2008

352

2009

247

2010

246

2011

262

2012

375

2013

210

 

Suomen kokonaistuonti Unkarista (miljoonaa euroa)

 

2007

383

2008

385

2009

277

2010

253

2011

251

2012

213

2013

229

 

(Lähde: Finpro, Tulli)

Suomalaiset yritykset Unkarissa

Suomalainen elinkeinoelämä on ollut vahvasti etabloitunut Unkariin. Vuonna 2012 Unkarin yritysrekisterin mukaan maassa toimi 30 täysin suomalaisessa omistuksessa olevaa yritystä ja noin 100 yritystä, jotka olivat suomalaisessa yhteisomistuksessa. Suurimmat suomalaiset yritykset Unkarissa ovat Nokia ja Fortaco.

 

Tuotannollisia suomalaisinvestoijia ovat muun muassa

 

  • Nokian tuotekehitystoiminnat Budapestissa

  • Ambulansseja valmistava Profile Vehicles

  • Stora Enson pakkaustehdas Komáromissa

  • Scanfilin hienomekaniikkalaitokset Kecskemétissä ja Biatorbágyssa

  • Sauson käsinetehdas Pécsissä

 

Heikosti ennustettavasta liiketoimintaympäristöstä huolimatta Unkari on edelleen suomalaisille investoijille houkutteleva investointikohde ja sijaintinsa puolesta sillä on suomalaisyrityksille tärkeä alueellinen merkitys Keski-Euroopassa.

Kulttuurisuhteet

Suurlähetystö on perinteisesti järjestänyt kulttuuritilaisuuksia niin Budapestissa kuin sen ulkopuolella. Lisäpanostus Suomen ja Unkarin välisiin kulttuurisuhteisiin saatiin huhtikuussa 2004, kun Budapestiin perustettiin Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskus, Finnagora. Finnagora on eri toimijoita kokoava verkosto, jonka toiminnasta vastaa säätiö. Säätiön hallitukseen kuuluu suomalaisia valtion, kaupunkien, korkeakoulujen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Käytännön toimintamuotona on saattaa yhteen osapuolia, jotka eivät muuten kohtaisi, rahoittaa ja osittain myös toteuttaa osapuolten yhteisiä projekteja sekä toimia ohjelma- ja tapahtumajärjestäjänä. Finnagoran johtajana toimii Leena Pasanen. Finnagoran toimitilat ovat 1. syyskuuta 2008 lähtien olleet suurlähetystön yhteydessä.

 

Lähetystörakennuksessa toimii nyt niin edustusto, Finpro kuin Finnagora. Edustuston yhteyteen on näin saatu yhteen tilaan muodostettua yli 30 hengen asiantuntijakeskittymä ”Team Finland” huolehtimaan kokonaisvaltaisesta Suomen edunvalvonnasta.

 

Myös kansalaisjärjestötoiminta maiden välisissä kulttuurisuhteissa on laajaa. Varsinkin vuodesta 1984 perustettu Kalevala Ystävyyspiiri on ollut aktiivinen ja menestyksekäs toiminnassaan. Sen lisäksi Unkarissa toimii lukuisia Suomi-ystävyyspiiriä.

Suomalaiset, suomen kieli

Arviot Unkarissa asuvien suomalaisten määrästä liikkuvat 350–400 hengen välillä. Yritysmaailman lisäksi suomalaisia on sijoittunut muun muassa opettajiksi ja tutkijoiksi unkarilaisyliopistoihin. Kolmessa suurimmassa yliopistossa Budapestissa, Debrecenissä ja Szegedissä on CIMO/UKANin lähettämä suomen kielen lehtori, mutta näiden lisäksi myös neljässä muussa yliopistossa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria. Kaikkien unkarin kieltä pääaineenaan opiskelevien unkarilaistenkin opinto-ohjelmaan kuuluu suomen kielen peruskurssi.

 

Ystävyyskuntia on Suomen ja Unkarin välillä lukuisia.

 

  • Espoo - Esztergom
  • Forssa – Gödöllő
  • Halikko, Salo - Gárdony
  • Haukipudas - Szigetszentmiklós
  • Heinävesi - Körmend
  • Hyvinkää - Kecskemét
  • Hämeenlinna - Püspökladány
  • Iisalmi – Pécel
  • Ilomantsi - Hetes
  • Imatra - Szigetvár
  • Juankoski - Csepel (Budapestin XXI kaupunginosa)
  • Jyväskylä - Debrecen
  • Järvenpää - Vác
  • Kaarina - Szentes
  • Kajaani – Nyíregyháza
  • Kangas – Boda
  • Karkkila - Köszeg
  • Kemi – Székesfehérvár
  • Kerava - Solt
  • Keuruu - Szarvas
  • Kokkola - Hatvan
  • Korpilahti - Csákvár
  • Kouvola - Balatonfüred
  • Kuhmo - Oroszlány
  • Kuopio - Györ
  • Kuusankoski - Orosháza
  • Lahti - Pécs
  • Lappeenranta - Szombathely
  • Lapua - Kiskőrös
  • Lempäälä - Tapolca
  • Lieto - Komárom
  • Lohjan seutu - Sátoraljaújhely
  • Lohtaja - Boldog
  • Loviisa - Paks
  • Mauru (Ranua) - Szank
  • Mikkeli - Békéscsaba
  • Nivala - Zirc
  • Nokia – Sárospatak
  • Orimattila - Kozármisleny
  • Oulu - Siófok
  • Pieksämäki - Gyöngyös
  • Pori - Eger
  • Raision seutu - Csongrád
  • Rauman seutu - Kaposvár
  • Riihimäki - Szolnok
  • Rovaniemen seutu – Ajka, Veszprém
  • Salon seutu - Nagykanizsa
  • Savukoski - Iszkaszentgyörgy
  • Seinäjoki - Sopron
  • Siilinjärvi - Hajdúböszörmény
  • Sodankylä - Révfülöp
  • Tampere - Miskolc
  • Tornio - Szekszárd
  • Turku – Szeged
  • Uskali, Kiihtelysvaara, Raatevaara - Geresdlak
  • Uusikaupunki - Szentendre
  • Valkeakosken seutu - Hajdúszoboszló
  • Vammala - Vásárosnamény
  • Vantaa - Salgótarján
  • Varkaus - Zalaegerszeg
  • Ylöjärvi – Balatonföldvár
  • Ypäjä - Bábolna

Historia

Suomen ja Unkarin välillä vallitseva erityissuhde juontaa juurensa 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen, jolloin kieli ja kansalliset tieteet saivat molemmissa maissa historiallisista syistä aivan uuden merkityksen. Kielitutkijoiden välille kehittyi vilkas yhteistyö, joka sittemmin levisi myös muille tutkimusaloille ja varsinkin kulttuurin piiriin.

 

Toisen maailmansodan jälkeinen poliittinen asetelma Euroopassa antoi maiden välisille suhteille uusia piirteitä ja vahvisti entisestään erityissuhdetta. Suomi oli pitkään ainoa länsimaa, johon unkarilainen ei tarvinnut viisumia. Viisumipakko poistettiin jo vuonna 1970.

 

Unkarin sosialistisen työväenpuolueen pääsihteeri János Kádárin ja Suomen presidentin Urho Kekkosen välille muodostui vahvaan luottamukseen perustuva suhde, joka perustui osittain siihen, että Kekkonen oli pidättyväinen suhtautumisessaan vuoden 1956 kansannousuun. Vuonna 1963 Kekkonen vieraili ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä epävirallisesti Kádárin hallinnon Unkarissa. Vuonna 1969 Kekkonen suoritti puolestaan virallisen valtiovierailun Unkariin ollen vasta toinen valtionjohtaja virallisesti Unkarissa. Kádárin vuoro vierailla Suomessa tuli vuonna 1973.

 

Vuonna 1982 ensimmäistä kertaa Unkarissa vieraillut Mauno Koivisto saikin todeta, että suomalaiset ja unkarilaiset ymmärsivät toisiaan poikkeuksellisen hyvin. Koiviston vierailua seurasi heti vuonna 1983 pääsihteeri Kádárin vastavierailu Suomeen. Presidentti Koivisto ehti vierailla Unkarissa vielä vuonna 1988 ennen järjestelmänmuutosta.

 

Suomesta oli tullut Unkarille eräänlainen ikkuna länteen. Esimerkiksi kansallisten ja soveltavien tieteiden alalla yhteistyö oli vilkasta. Suomalaisilla ja unkarilaisilla oli samankaltaisia ongelmia - kuten vaikkapa heikko liikennekulttuuri - johon etsittiin vastauksia myös yhteisissä tutkijatapaamisissa.

 

1980-luvun lopulla kansainvälistyneet ja nousukautta eläneet suomalaiset yritykset löysivät tiensä Unkariin.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Budapest

Päivitetty 27.5.2014

© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot