Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Budapest : Tietoa Unkarista : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Unkari

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Unkarin välillä vallitseva erityissuhde juontaa juurensa 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen, jolloin kieli ja kansalliset tieteet saivat molemmissa maissa historiallisista syistä aivan uuden merkityksen. Kielitutkijoiden välille kehittyi vilkas yhteistyö, joka sittemmin levisi myös muille tutkimusaloille ja ylipäänsä kulttuuriin. Toisen maailmansodan jälkeinen poliittinen asetelma Euroopassa antoi maiden välisille suhteille uusia piirteitä ja vahvisti entisestään erityissuhdetta. Suomi oli pitkään ainoa länsimaa, johon unkarilainen ei tarvinnut viisumia. Viisumipakko poistettiin jo vuonna 1970. Näin Suomesta tuli Unkarille eräänlainen ikkuna länteen. Hyvin usein edelleenkin puhutaan suomalaisista ja unkarilaisista sukulaiskansoina, vaikka sukulaisuus rajoittuu vain kielisukulaisuuteen.
 
Vuoden 1989 järjestelmänmuutoksen jälkeisessä tilanteessa Suomella on uudentyyppinen haaste ylläpitää perinteistä Suomi-kiinnostusta myös nuoren sukupolven keskuudessa ja säilyttää Suomen erityisasema Unkarissa. Unkarin EU-jäsenyys tarjoaa parhaimman mahdollisuuden vastata tähän haasteeseen. Unkarin unionijäsenyys synnyttää myös uudentyyppistä kiinnostusta Suomea kohtaan: unkarilaiset ovat kiinnostuneita Suomesta EU-maana, samoin Suomen kokemuksista unioniin sopeutumisessa.  Suomi nähdään myös uuden tietoyhteiskunnan mallivaltiona, ja Unkari toivookin itselleen vastaavaa roolia omalla alueellaan.
 
Viime vuosina on käynnistetty lukuisia EU-rahoitteisia twinning-hankkeita, joiden avulla Suomeen on suuntautunut koko joukko ministeriöiden ja virastojen asiantuntijatason virkamiehiä tutustumaan eri alojen hallintokäytäntöihin sekä EU-lainsäädännön toimeenpanoon. Erilaisten rakennerahastojen ohjelmat ja hankkeet ovat myös olleet yhteisen kiinnostuksen kohteena.

 

Suomen ja Unkarin välisestä viisumiyhteistyö on jatkunut ja sitä on lisätty. Suomen Perun-suurlähetystö aloitti 1.6.2009 Schengen-viisumien myöntämisen Unkarin kansalaisille, ja Unkarin Jekaterinburgin-konsulaatti aloitti puolestaan kaksi viikkoa aiemmin 15.5. viisumien myöntämisen Suomeen matkustaville. Vuodesta 2012 lähtien Unkari on edustanut Suomea Chongqingissä Kiinassa ja Moldovassa 1.10.2009 lähtien. Suomi vastaavasti edustaa Unkaria Nicaraguassa (Managua), Perussa (Lima) ja Tansaniassa (Dar es Salaam).

 
Suomella on myös kuusi kunniakonsulia Unkarissa:

 

  • hotellinjohtaja György Kator Pécsissä,
  • maatalousyrittäjä Sándor Vida Komáromissa,
  • rakennusalan liikemies Ferenc Miklóssy Debrecenissä,
  • professori Csaba Vichy Szegedissä,
  • professori Csaba Deák Miskolcissa ja
  • hotellinjohtaja Edit Neubauer Veszprémissä.

 

Pysyvästi Unkarissa asuvien suomalaisten määrä on arviolta noin 450; muutamia kuukausia vuodessa maassa oleskelevia on satoja. Suomi-Unkari Seura, jonka hallituksessa istui aikoinaan kaikkien keskeisten puolueiden edustajia, kehittyi järjestelmänmuutoksen jälkeen jäsenpohjaltaan laajaksi kansalaisjärjestöksi. Kasvava ystävyyskaupunkitoiminta on tarjonnut ystävyysseuralle uusia mielekkäitä tehtäviä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Unkarin kaupan kokonaisarvo on noin 532 miljoonan euron luokkaa.

 

Suomen kokonaisvienti Unkariin (miljoonaa euroa)

 

2005

340

2006

413

2007

353

2008

352

2009

247

2010

246

2011

262

 

Suomen kokonaistuonti Unkarista (miljoonaa euroa)

 

2005

748

2006

418

2007

383

2008

385

2009

285

2010

253

2011

251

 

Lähde: Finpro

Suomalaiset yritykset Unkarissa: etabloituminen, investoinnit ja yhteisyritykset

Suomalaisyritysten investoinnit Unkariin ovat miljardin euron luokkaa ja vientiä Unkariin harjoittaa arviolta 350 vientiyritystä. Suomalainen elinkeinoelämä on etabloitunut vahvasti Unkariin. Unkarissa toimii noin 200 suomalaista yritystä, tytäryhtiötä tai agentuuria.
 
Tuotannollisia yrityksiä on vajaat 20, joista suurimmat ovat

 

  • Nokian puhelintehdas ja siihen liittyvät alihankintayritykset Länsi-Unkarin Komáromissa,

  • Nokia-Siemensin verkkokauppa ja tuotekehitystoiminnat Budapestissa ja

  • Rautaruukin tehtaat Biatorbágyssa ja Jászberényssä. 

 

Lisäksi Unkarin johtava aikakauslehtikustantaja on Sanoma Budapest. Muita tuotannollisia suomalaisinvestoijia ovat muun muassa

 

  • kylmäkaappeja valmistava Helkama-Forste Tatassa,

  • Stora Enson pakkaustehtaat Pátyssa ja Komáromissa ja

  • Mecanovan ja Scanfilin hienomekaniikkalaitokset Kecskemétissä ja Biatorbágyssa.

 

Suomalaisyritykset ovat Unkarissa myös merkittävä työllistäjä. Suomalaisyritysten arvioidaan työllistävän Unkarissa noin 15 000 työntekijää suhdanteista riippuen.
 
Ulkomaisia investointeja on aikaisemmin houkutellut Unkariin muun muassa suotuisa maantieteellinen sijainti, nopea talouskasvu, hyvä infrastruktuuri, edulliset tuotantokustannukset, koulutettu ja suhteellisen edullinen työvoima, verotus ja investointien kannustinjärjestelmät sekä hyvin edennyt yksityistäminen. Talouskriisi ja veronkorotukset ovat kuitenkin vaikeuttaneet ulkomaisten yritysten asemaa Unkarissa.

Kulttuurisuhteet

Suurlähetystö on perinteisesti järjestänyt kulttuuritilaisuuksia niin Budapestissa kuin sen ulkopuolella. Lähetystön järjestämät tilaisuudet ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi. Lisäpanostus Suomen ja Unkarin välisiin kulttuurisuhteisiin saatiin kuitenkin huhtikuussa 2004, kun Budapestiin perustettiin Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskus, Finnagora. Finnagora on eri toimijoita kokoava verkosto, jonka toiminnasta vastaa säätiö. Säätiön hallitukseen kuuluu suomalaisia valtion, kaupunkien, korkeakoulujen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Käytännön toimintamuotona on saattaa yhteen osapuolia, jotka eivät muuten kohtaisi, rahoittaa ja osittain myös toteuttaa osapuolten yhteisiä projekteja sekä toimia ohjelma- ja tapahtumajärjestäjänä. Finnagoran johtajana toimii Leena Pasanen. Finnagoran toimitilat ovat 1. syyskuuta 2008 lähtien olleet suurlähetystön yhteydessä.


Lähetystörakennuksessa toimii nyt niin edustusto, Finpro kuin Finnagora. Edustuston yhteyteen on näin saatu yhteen tilaan muodostettua yli 30 hengen asiantuntijakeskittymä ”Team Finland” huolehtimaan kokonaisvaltaisesta Suomen edunvalvonnasta.
 
Myös kansalaisjärjestötoiminta maiden välisissä kulttuurisuhteissa on laajaa. Varsinkin vuodesta 1984 perustettu Kalevala Ystävyyspiiri on ollut aktiivinen ja menestyksekäs toiminnassaan. Sen lisäksi Unkarissa toimii 59 Suomi-ystävyyspiiriä.

 

Suomalaiset, suomen kieli

Arviot Unkarissa asuvien suomalaisten määrästä liikkuvat 400–500 hengen välillä. Yritysmaailman lisäksi suomalaisia on sijoittunut muun muassa opettajiksi ja tutkijoiksi unkarilaisyliopistoihin. Neljässä suurimmassa yliopistossa Budapestissa, Debrecenissä, Szegedissä ja Pécsissä on CIMO/UKANin lähettämä suomen kielen lehtori tai vieraileva professori, mutta näiden lisäksi myös neljässä muussa yliopistossa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria. Kaikkien unkarin kieltä pääaineenaan opiskelevien unkarilaistenkin opinto-ohjelmaan kuuluu suomen kielen peruskurssi.
 
Ystävyyskuntia on Suomen ja Unkarin välillä lukuisia.

 

  • Espoo - Esztergom
  • Forssa - Gödöllő
  • Haukipudas - Szigetszentmiklós
  • Heinävesi - Körmend
  • Helsinki - Budapest
  • Hyvinkää - Kecskemét
  • Hämeenlinna - Püspökladány
  • Iisalmi - Pécel
  • Imatra - Szigetvár
  • Juankoski - Csepel (Budapestin XXI kaupunginosa)
  • Jyväskylä - Debrecen
  • Järvenpää - Vác
  • Kaarina - Szentes
  • Kajaani - Nyíregyháza
  • Kemi – Székesfehérvár
  • Kerava - Solt
  • Keuruu - Szarvas
  • Kokkola - Hatvan
  • Korpilahti - Csákvár
  • Kouvola - Balatonfüred
  • Kuhmo - Oroszlány
  • Kuopio - Györ
  • Kuusankoski - Orosháza
  • Lahti - Pécs
  • Lappeenranta - Szombathely
  • Lapua - Kiskőrös
  • Lempäälä - Tapolca
  • Lieto - Komárom
  • Lohjan seutu - Sátoraljaújhely
  • Lohtaja - Boldog
  • Loviisa - Paks
  • Mauru (Ranua) - Szank
  • Mikkeli - Békéscsaba
  • Nivala - Zirc
  • Nokia - Sárospatak
  • Oulu - Siófok
  • Pieksämäki - Gyöngyös
  • Pori - Eger
  • Raision seutu - Csongrád
  • Rauman seutu - Kaposvár
  • Riihimäki - Szolnok
  • Rovaniemen seutu - Veszprém, Ajka
  • Salon seutu - Nagykanizsa, Gárdony
  • Savukoski - Iszkaszentgyörgy
  • Seinäjoki - Sopron
  • Siilinjärvi - Hajdúböszörmény
  • Sodankylä - Révfülöp
  • Tampere - Miskolc
  • Tornio - Szekszárd
  • Turku - Szeged
  • Uusikaupunki - Szentendre
  • Valkeakosken seutu - Hajdúszoboszló
  • Vammala - Vásárosnamény
  • Vantaa - Salgótarján
  • Varkaus - Zalaegerszeg
  • Ylöjärvi - Balatonföldvár

Vierailut

Suomen ja Unkarin poliittiset suhteet ovat hyvät ja vilkkaat. Vuoden 1989 järjestelmänmuutoksen jälkeisessä tilanteessa Suomella on ollut haaste ylläpitää perinteistä Suomi-kiinnostusta myös nuoren sukupolven keskuudessa ja säilyttää Suomen erityisasema Unkarissa. Unkarin EU-jäsenyys on tarjonnut parhaimman mahdollisuuden vastata tähän haasteeseen: unkarilaiset ovat kiinnostuneita Suomesta sekä referenssi- että kumppanimaana.

 

Vuonna 2009 presidentti Halonen osallistui Budapestissa pidettyyn Muurin murtumisen 20-vuotisjuhlaan sekä 2011 Unkarissa järjestettyyn Arraiolos-ryhmän tapaamiseen. Unkarin presidentti Pál Schmitt osallistui Suomessa järjestettyyn Arraiolos-ryhmän tapaamiseen 10.–11.2.2012.

 

Unkarin ja Suomen korkean tason vierailuvaihto on viime vuosina ollut varsin vilkasta. Vuonna 2011 Unkarissa vierailivat ministereistä asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors, liikenneministeri Anu Vehviläinen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, oikeusministeri Tuija Brax, työministeri Anni Sinnemäki, sisäministeri Anne Holmlund sekä opetusministeri Henna Virkkunen. Suomessa vierailivat puhemies László Kövér ja inhimillisten voimavarojen ministeri Miklós Réthelyi.

 

Vuonna 2012 Unkarissa vierailivat ministerit maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru. Suomessa vierailivat ministerit hallinto- ja oikeusministeri Tibor Navracsics, sisäministeri Sándor Pintér sekä inhimillisten voimavarojen ministeri Zoltán Balog. Syyskuussa 2012 sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma vierailivat Unkarissa. Molemmat osallistuivat Unkarissa Suomalais-ugrilaiseen maailmankongressiin. Presidentti Niinistö sai ELTE-yliopiston kunniatohtoriuden.

Historia

Suomen ja Unkarin välillä vallitseva erityissuhde juontaa juurensa 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen, jolloin kieli ja kansalliset tieteet saivat molemmissa maissa historiallisista syistä aivan uuden merkityksen. Kielitutkijoiden välille kehittyi vilkas yhteistyö, joka sittemmin levisi myös muille tutkimusaloille ja varsinkin kulttuurin piiriin.

 

Toisen maailmansodan jälkeinen poliittinen asetelma Euroopassa antoi maiden välisille suhteille uusia piirteitä ja vahvisti entisestään erityissuhdetta. Suomi oli pitkään ainoa länsimaa, johon unkarilainen ei tarvinnut viisumia. Viisumipakko poistettiin jo vuonna 1970.

 

Unkarin sosialistisen työväenpuolueen pääsihteeri János Kádárin ja Suomen presidentin Urho Kekkosen välille muodostui vahvaan luottamukseen perustuva suhde, joka perustui osittain siihen, että Kekkonen oli pidättyväinen suhtautumisessaan vuoden 1956 kansannousuun. Vuonna 1963 Kekkonen vieraili ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä epävirallisesti Kádárin hallinnon Unkarissa. Vuonna 1969 Kekkonen suoritti puolestaan virallisen valtiovierailun Unkariin ollen vasta toinen valtionjohtaja virallisesti Unkarissa. Kádárin vuoro vierailla Suomessa tuli vuonna 1973.

 

Vuonna 1982 ensimmäistä kertaa Unkarissa vieraillut Mauno Koivisto saikin todeta, että suomalaiset ja unkarilaiset ymmärsivät toisiaan poikkeuksellisen hyvin. Koiviston vierailua seurasi heti vuonna 1983 pääsihteeri Kádárin vastavierailu Suomeen. Presidentti Koivisto ehti vierailla Unkarissa vielä vuonna 1988 ennen järjestelmänmuutosta.

 

Suomesta oli tullut Unkarille eräänlainen ikkuna länteen. Esimerkiksi kansallisten ja soveltavien tieteiden alalla yhteistyö oli vilkasta. Suomalaisilla ja unkarilaisilla oli samankaltaisia ongelmia - kuten vaikkapa heikko liikennekulttuuri - johon etsittiin vastauksia myös yhteisissä tutkijatapaamisissa.

 

1980-luvun lopulla kansainvälistyneet ja nousukautta eläneet suomalaiset yritykset löysivät tiensä Unkariin. Suomen hallitus lanseerasi iskulauseen "hallittu rakennemuutos", joka teki vaikutuksen Unkarin talouden uudistamista ajaneisiin teknokraatteihin.

 

Unkarin EU-jäsenyys on synnyttänyt uudentyyppistä kiinnostusta Suomea kohtaan: unkarilaiset ovat kiinnostuneita Suomesta EU-maana, samoin Suomen kokemuksista unioniin sopeutumisessa. Esimerkkinä kiinnostuksesta voidaan mainita suuren valiokunnan rooli Suomen parlamentaarisessa järjestelmässä. Unkarin EU-hakuprosessin aikana useat korkean tason parlamenttivaltuuskunnat kävivät tutustumassa valiokuntaan. Unkarissa ollaan lisäksi kiinnostuneita Suomesta uuden tietoyhteiskunnan mallivaltiona, koska Unkari toivoo itselleen vastaavaa roolia omalla alueella.

 

1970-luvun lopulta lähtien Suomesta suuntautui vuosittain enemmän ministerivierailuja Budapestiin kuin esimerkiksi Pariisiin tai Lontooseen. Budapest olikin Moskovan jälkeen suosituin vierailukohde suomalaiselle ministerille. Lamavuosina tahti hidastui, mutta vuodesta 2007 lähtien vierailut ovat jälleen lisääntyneet huomattavasti. Budapest on yhä nykyään kolmannella sijalla Tukholman ja Tallinnan jälkeen Suomen ministereiden EU-pääkaupunkeihin suuntautuvien vierailuiden listalla.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Budapest

Päivitetty 15.1.2013

© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot