Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Budapest : Tietoa Unkarista : Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Budapest

Embassy of Finland
Kelenhegyi út 16/A, 1118 Budapest XI, Hungary
Puh. +36-1-279 2500
S-posti: sanomat.bud@formin.fi
Magyarul | Suomi | English | Svenska |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Unkari

Historia

Vanhimmat unkarilaisia kuvaavat kirjalliset lähteet kertovat kiertelevää paimentolaiselämää viettävästä, jatkuvasti sotakannalla olevasta pelottavasta ratsastajakansasta. Vaellusaika päättyi niin kutsuttuun unkarilaisten maahantuloon vuosina 894–900, jolloin unkarilaisten heimojen lasketaan valloittaneen Karpaattien altaan.

 

Vuonna 1000 Unkarin ensimmäiseksi kuninkaaksi kruunattu Pyhä Tapani (Szent István) käännytti unkarilaiset kristinuskoon ja loi perustan koko maan kattavalle kirkkolaitokselle. Näitä maassa toteutettuja perusteellisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurimuutoksia pidetäänkin Unkarin valtion perustamisen symbolisena alkuna.

 

Pyhän Tapanin perillisten, niin kutsutun Árpád-dynastian aikana maan suotuisa kehitys katkesi vuonna 1241, jolloin mongolit hyökkäsivät maahan idästä. Hyökkäysvaihe ei kestänyt kauaa, mutta tuhot olivat suuria ja valtaosa Unkarin kaupungeista tuhottiin maan tasalle.

 

Árpád-dynastian jälkeen kenties kaikkein suosituimman, edelleen saduissa ja legendoissa elävän Matias-kuninkaan (Corvin Mátyás) aikana luotiin loistelias renessanssihovi, joka turvasi rauhaisat olot myös lukuisille tiedemiehille ja taitelijoille. Matiaksen maine tarinoissa ja kansanperinteessä perustuu sille, että hän oli viimeinen vahva hallitsija, joka kykeni yhdistämään maan voimat yhä uhkaavammin maahan tunkeutuvia turkkilaisia vastaan.

 

Matias-kuninkaan kuoleman jälkeen maa suistui poliittiseen sekasortoon, jota turkkilaiset käyttivät hyväkseen. Vuoden 1526 Mohácsin taistelussa turkkilaiset saavuttivat historiallisen voiton unkarilaisista. Taisteluissa saivat surmansa myös kuningas ja maan tärkeimmät johtajat. Unkari menetti Mohácsin taistelun jälkeen itsenäisyytensä ja maa jakautui kolmeen osaan: maan keskiosa jäi 150 vuoden ajaksi turkkilaisvalloittajien haltuun, luoteisosat joutuivat Habsburgien keisarikunnan osaksi ja itäosasta muodostettiin Transilvanian ruhtinaskunta.

 

1600-luvun lopulla saavutettu voitto turkkilaisista ei merkinnyt maan menneen suuruuden palauttamista, vaan tuolloin koko Unkarin alue liitettiin Habsburgien valtakuntaan. Talonpoikien ainoaksi toivoksi jäi Transilvanian ruhtinas Ferenc Rákóczi, jonka johdolla kuruc-sotilaat kävivät vuosina 1703–1711 vapaustaistelua, joka kuitenkin epäonnistui. Väestöstä tyhjentyneille alueille muutti saksalaisia, romanialaisia ja slaavilaisia talonpoikia, monin paikoin unkarilaisten osuus väestöstä laski noin puoleen.

 

1800-luvun alkupuolella yhteiskunnallisen eliitin piirissä alkoi kehittyä uudistusliike, joka pyrki aluksi vain taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen nopeuttamiseen. Kansallisen heräämisen kauden uudistusliikkeen johtoon nousi kreivi István Széchenyi. Uudistusliikkeen aika merkitsi myös taiteiden kukoistuskautta. Tuona aikana luotiin suuri määrä unkarilaisen kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteiden klassikoita. Wienin hallinnon pyrkiessä mitätöimään saavutetut tulokset unkarilaiset tarttuivat aseisiin Lajos Kossuthin johdolla. Vuosien 1848–49 vallankumous (unkarilaisille taistelu vapaudesta) epäonnistui venäläisten sotajoukkojen riennettyä Itävallan keisarin avuksi. Habsburgien valtakuntaa ei enää kuitenkaan voitu kauaa pitää koossa terrorin ja vainon avulla.

 

Vuonna 1867 solmittiin itävaltalaisen ja unkarilaisen poliittisen johdon keskinäisen sopimuksen pohjalta Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Unkarin kuningaskunnalla oli omat lait, oma kansanedustuslaitos ja oma hallitus; yhteistä Itävallan keisarikunnan kanssa olivat armeija, talous sekä ulkopolitiikka. Maiden ja ennen kaikkea pääkaupunkien kehitys lähti ennennäkemättömään vauhtiin.

 

Taloudellisten saavutusten rinnalla etnisten vähemmistöjen, maattoman väestönosan ja työväestön ongelmat olisivat vaatineet nopeaa ratkaisua. Ensimmäisen maailmansodan varjossa kaksoismonarkia ja Unkarin kuningaskunta hajosi vuonna 1918. Yleisen tyytymättömyyden seurauksena maassa puhkesi demokraattinen kansalaisvallankumous, minkä jälkeen perustettiin kommunistien johdolla lyhytaikaiseksi jäänyt neuvostotasavalta.

 

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan rinnalla taistelleen kaksoismonarkian alue jaettiin ja vuoden 1920 Trianonin rauhansopimuksen päätöksellä Unkarin kuningaskunta menetti alueistaan kaksi kolmasosaa. Maan johtoon nousseen valtionhoitaja Miklós Horthyn päätavoitteeksi tuli historiallisten rajojen palauttaminen. Hänen johdollaan maan taloudellinen ja poliittinen tila vakautui, mutta hintana oli kuitenkin parlamentaarisen demokratian rajoittaminen ja ankarat monetaariset toimenpiteet. 1930-luvun laman aikana maan poliittinen tilanne radikalisoitui ja äärioikeistolaisuus kasvoi. Unkarin alueellisia vaatimuksia tuki ainoastaan Hitlerin kolmas valtakunta ja Mussolinin Italia.

 

Unkari oli toisen maailmansodan syttyessä Saksan liittolainen ja kärsi muutaman vuoden aikana historiansa suurimmat väestötappiot. Saksa oli jonkin aikaa suosittu myös yleisen mielipiteen piirissä, sillä sotatalous aiheutti noususuhdanteen ja suhteellisen suuria Unkarin Trianonin rauhassa menettämiä alueita palautettiin. Toisen maailmansodan loppuvaiheissa Unkarista kuljetettiin keskitysleireille satoja tuhansia juutalaisia. Unkarilainen fasistijärjestö nuoliristiläiset johti puhdistusta.

 

Rauhansopimusten mukaan Unkari jäi sodan jälkeen Neuvostoliiton etupiiriin. Moskovasta Unkariin palanneet kommunistit ryhtyivät Mátyás Rákosin johdolla toteuttamaan stalinistista sosialismia. Kansantalous valtiollistettiin ja virallinen yksipuoluejärjestelmälle rakentuva ideologia nimesi uusia sosialistista järjestelmää uhkaavia vihollisia. Rákosin ympärille kehitettiin Josif Stalinia vastaava henkilökultti. Virallisessa kulttuurissa ihannoitiin sosialistista realismia.

 

Lokakuussa 1956 Unkarissa puhkesi kansannousu. Unkari ajautui maailmanpolitiikan keskipisteeksi ja pelinappulaksi. Opiskelijoiden suurmielenosoitus kärjistyi spontaaniksi kansannousuksi ja katutaisteluiksi Unkarin salaisen poliisin tulitettua mielenosoittajia. Budapestista muodostui taistelutanner, josta puna-armeija veti lokakuun lopulla joukkonsa pois. Marraskuun 4. päivänä neuvostopanssarit vyöryivät kuitenkin takaisin kaupunkiin ja kukistivat kansannousun. Unkarin johtoon nousi János Kádár, joka pysyi vallassa aina vuoteen 1988 saakka.

 

Kádárin tehtävä ei ollut helppo, sillä kansan silmissä hän oli vallankumouksen petturi. Kádár palautti Unkariin kurin ja järjestyksen ankarilla rankaisutoimilla, minkä takia hänestä muodostui kansainvälisesti hyljeksitty henkilö pitkäksi aikaa. Kurinpalautukseen kuului muun muassa oikeudenkäynnit, joiden aikana 341 henkilöä tuomittiin kuolemaan, satojatuhansia ihmisiä pakeni Unkarista ja tuomittiin vankilaan ja vankileireille. Kuolemaantuomittujen joukossa oli kansannousun aikainen pääministeri Imre Nagy, joka hirtettiin 16. kesäkuuta 1958. On historian ironiaa, että vuosikymmenten kuluessa vapaamielisemmän sisäpolitiikan takia Kádárista muodostui arvostettu sosialistisen leirin vanhempi valtiomies. Unkaria alettiinkin kutsua "itäblokin iloisimmaksi parakiksi".

 

1960-luvun alusta alkaen Unkarin johto otti vapaamielisemmän linjan sosialismin kehittämisessä, jonka johdosta Kádárin johdon kansainvälinen asema parantui. Keskeistä Kádárin poliittisessa ajattelussa oli kansan depolitisoiminen ja tyytyväisenä pitäminen jatkuvan taloudellisen hyvinvoinnin, elintason jatkuvan kasvun ja vakauden turvin, jotta vuoden 1956 tapahtumat eivät enää koskaan toistuisi. Tätä ajatusrakennelmaa on myöhemmin kutsuttu kádárismiksi, mutta suurempi yleisö tuntee sen paremmin gulassikommunismina tai jääkaappisosialismina.

 

1980-luvun lopulle tultaessa gulassikommunismin tie ajautui umpikujaan ja valtiontalouden alamäessä maa velkaantui pahasti. Puolueen ulkopuolinen oppositio sekä sisäiset Kádária vastustavat ryhmittymät tekivät selväksi, ettei perinpohjaista muutosta enää voinut lykätä. Helmikuussa 1989 Unkarin sosialistisen työväenpuolueen poliittinen komitea teki päätöksen rauhanomaisesta siirtymisestä kohti monipuoluejärjestelmää. Unkarissa alkoivat niin sanotut pyöreän pöydän keskustelut hallitsevan kommunistipuolueen ja opposition välillä. Keskustelujen lopputuloksena Unkari julistautui itsenäiseksi demokraattiseksi tasavallaksi vuoden 1956 kansannousun muistopäivänä 23. lokakuuta 1989.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Budapest

Päivitetty 5.7.2010

© Suomen suurlähetystö, Budapest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot